Meillä ei selkeästi maku kohtaa, muistanko oikein että Like a Dragon ei uponnut myöskään sulle?

Itse en kokenut kyllä rytmityksen kanssa ongelmia, toisaalta pelaan aika sekalaisesti näitä. Kesken kovimman tarinallisen menon saatan vaan hypätä kelkasta ja kikkailla kartan tyhjäksi substoriesista tai vaikka vaan keilata. Ja juustoa oli kyllä todella kevyesti tällä kertaa verrattuna kolmoseen, sehän oli pelkkää juustoa ja saippuaoopperaa. Nelonen meni mielestäni jopa komedialliseen suuntaan. Mutta ymmärrän täysin eriävät mielipiteet, Yakuzat yleisestikkin ainakin näin länkkärinäkökulmasta tekee asioita vähän omalla tavallaan eikä varmasti uppoa kaikille. Mutta yks ihan parhaista nelosen ominaisuksista oli random tappeluihin joutuminen, tai sen vähyys. Todella helposti oli tunnistettavissa kaukaa että nyt on nujakkaa tulossa, pystyi helposti väistämään. Ainakin tässä vitosen alussa on taas otettu takapakkia ja kokoajan ollaan nyrkkihippasilla.