HideoMiyamoto
Well-Known Member
Kiwami 2 käytti uutta Dragon engineä millä revitään vanhasta raudasta kaikki irti niin ei sillä kyetä 60 FPS.
Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Yakuza/Like A Dragon -pelisarja
- Viestiketjun aloittaja Remeded
- Aloituspäivämäärä
Kiwami 2 käytti uutta Dragon engineä millä revitään vanhasta raudasta kaikki irti niin ei sillä kyetä 60 FPS.
Ode_
Well-Known Member
Samaa mieltä, paras peli sarjassa.
Meinaatko siis True Millenium Toweria, jonka tarvii platinaan? Tarinan lopputorni ei ole vaikea, jos on +70lvl ja aseet päivitettynä ym. Mutta platinaan pitää vetää tarinan jälkeen torni, johon tarvii kaikki 99 Job-leveleitä myöten ja se ei helppo ole. Siihen saa grindata pitkään vielä storyn jälkeen ja tehokkaasti (Sotenbori arena ja Invested Vagabondit + xp-boosterit käytössä).
Remeded
Well-Known Member
Juu tarkoitan just sitä true millenium toweria mitä tarvitaan platinaan jossa pitää grindaa 20 vuotta.
Eikä se grindaaminen nyt vielä edes välttämättä niin haittaa, vaan se että turpaan siel tulee vaikka onki kaikki 99. Näin oon lukenut.
P
Poistettu jäsen 37750
Guest
Itse olin pelannut tuon millenium towerin puoleen väliin, enkä ole loppuun saakka mennyt. Siellä tornin päässä odottaa varmasti se Jo Amon, joka usein on nähty Kiryun kanssa taisteluissa. Sen taisteluun menisi monta tuntia.
Ja onhan tuo Amon tyyppi vaikea muutenkin päihittää, kun itsekin hävinnyt monesti.
Ja onhan tuo Amon tyyppi vaikea muutenkin päihittää, kun itsekin hävinnyt monesti.
Remeded
Well-Known Member
Nyt on peli 100% läpi ja platina taskussa.
Puhutaan hieman True Millenium Towerista.
Ei sen vaikeus ole mitenkään liioteltu, voisin helposti heittämällä heittää että oli varmaa vaikein taistelu mitä olen videopeleissä käynyt. Vastaava kuumotus aikoinaan mitä tulee äkkiseltää mieleen oli Dead Space 2 vaikein vaikeustaso ja vain 3 savea. Tämä yltää vähintää sille kuumotus tasolle.
Alkuun menin jossa 4 hahmoa ja jobit level 99, aattelin että "no internetissä liiotellaan asioita". Heti ensimmäinen taistelu pyyhkii kaikilla hamoilla lattiaa ja tiputtiin yhest iskus siitä huolimatta että oltiin max levelil.
"No mitä v***a mä nyt teen"? ajattelin, noh ei muuta kun lukemaan quideja jossa mainittiin että idol on must have partyssä, joka voi nostaa kuolleista ja palautta healit hahmoille. Huoh, noh ei muuta sit ku grindaa idol job level 99, takas dungeoniin ainakin viideks tunniks. Sen lisäksi piti muita jobeja sen verran grindaa että sai kaikille hahmoille sähkö ja jää skillit auki koska tornissa monet tai lähes kaikki olivat heikkoja jäälle tai sähkölle, plus sähkö pisti monesti vihut stuniin joka antoi meille mukavasti lisää vuoroja.
Päivän tai kahen grindauksen jälkeen uusi yritys, turpaanhan siinäkin tuli mutta päästiin jo kuitenkin ensimmäistä ja toista taistelua piteemmälle. Kuolemia tuli ovista ja ikkunoista silti, epätoivo iski. Kunnes alkoi oppimaan tornissa olevien vihujen heikkoudet ja kiinnitin tarkkaan huomiota kenen vuoro on seuraavaksi hyökätä ja mitä skillejä ennen sitä pitää säästää tai käyttää.
Niin ja Ichibanin on pysyttävä elossa, hän kun kuolee se on game over. Oli ihan pakko käyttää skilliä hänelle että kuolettavasta iskusta selviää plus siihen vielä (en muista nimee) joku stone joka palauttaa healit jos tulee kuolettava isku, eli ns kaks elämää hänelle, aina! Oli taistelu mikä tahansa.
Kuin ihmeen kaupalla pääsinkin lopputaisteluun, voitinko? En! turpaan tuli ja useista yrityksistä huolimatta en vaan pärjännyt (lopussa voi yrittää uudestaan taistelua rahaa vastaan) kaiken lisäksi sen loppupomon lisäksi pomppasi vielä 3 isoa pomoa sitä auttamaan, kiruy, saigo ja majima. Yee! Yritin kunnes luovutin, sängys pyöries mietin mikä meni pieleen, tajusin että amon kun käyttää orbital cannonia kaikki hahmot ovat sähkössä, sekä käyttää fearia että jokainen hahmo pelkää hyökätä omalla vuorollaan joka antoi tilaisuuden vaan kaikkien piestä party jäsenet kuoliaaks.
Seuraavana päivänä kävin gearia läpi, sielt löytyi 1kpl itemiä joka tekee sähkölle immuuniks ja 4 itemiä fearille immuuniks. Ajattelin että tämä taitaa olla ratkasu?
Ja olikin, orbital cannonin jälkeen pääsin takas jaloilleen ja yrittämään taistelua, fear ei meihin vaikuttanut joten sekin osuus meni mallikkaasti. Sen jälkeen aloin hyvin tarkkaan seuraa milloin oli kenenki vuoro hyökätä ja miten varaudun. Idol oli suuri pelastaja healien ja herätyksien kanssa. Yksitellen sitten nappasin vihuja pois, käyttäen ichibanin bound mates kykyjä jotka tekee älytöntä damaa ja muutenkin auttaa taisteluissa. Lopuks jäljellä oli enää yksi mutta menin super varovasti etten nyt vaa moka jotenkin. Kunnes se tapahtui ja koko torni vihdoin kaiken grindauksen ja epätoivon jälkeen oli voitettu! Kiitos!
Taisteluista vielä erityisen epäreilua ja vaikeeta teki se, että vihut hyökkäs nii randomisti ja koko tornin taistelu riippui monesti siitä mitä kaikkea mahollista ne mahtaa hahmojen päälle yrjötä. Joten video quidet ei tässä tapauksessa auta.
Tässä ei enää ollut kyse niinkään platinasta vaan tämä tuntui jo henkilökohtaiselta haasteelta jonka halusin suorittaa.
Ja näin hän kaatui!
Paras yakuza sarjassa ja ylipäänsä yksi parhaimpia pelejä mitä olen pelannut. Tuskin maltan odottaa mihin yakuza tästä jatkaa ja toivottavasti Ichibanin ja hänen ehkä uusien ystävien kanssa?!
Puhutaan hieman True Millenium Towerista.
Ei sen vaikeus ole mitenkään liioteltu, voisin helposti heittämällä heittää että oli varmaa vaikein taistelu mitä olen videopeleissä käynyt. Vastaava kuumotus aikoinaan mitä tulee äkkiseltää mieleen oli Dead Space 2 vaikein vaikeustaso ja vain 3 savea. Tämä yltää vähintää sille kuumotus tasolle.
Alkuun menin jossa 4 hahmoa ja jobit level 99, aattelin että "no internetissä liiotellaan asioita". Heti ensimmäinen taistelu pyyhkii kaikilla hamoilla lattiaa ja tiputtiin yhest iskus siitä huolimatta että oltiin max levelil.
"No mitä v***a mä nyt teen"? ajattelin, noh ei muuta kun lukemaan quideja jossa mainittiin että idol on must have partyssä, joka voi nostaa kuolleista ja palautta healit hahmoille. Huoh, noh ei muuta sit ku grindaa idol job level 99, takas dungeoniin ainakin viideks tunniks. Sen lisäksi piti muita jobeja sen verran grindaa että sai kaikille hahmoille sähkö ja jää skillit auki koska tornissa monet tai lähes kaikki olivat heikkoja jäälle tai sähkölle, plus sähkö pisti monesti vihut stuniin joka antoi meille mukavasti lisää vuoroja.
Päivän tai kahen grindauksen jälkeen uusi yritys, turpaanhan siinäkin tuli mutta päästiin jo kuitenkin ensimmäistä ja toista taistelua piteemmälle. Kuolemia tuli ovista ja ikkunoista silti, epätoivo iski. Kunnes alkoi oppimaan tornissa olevien vihujen heikkoudet ja kiinnitin tarkkaan huomiota kenen vuoro on seuraavaksi hyökätä ja mitä skillejä ennen sitä pitää säästää tai käyttää.
Niin ja Ichibanin on pysyttävä elossa, hän kun kuolee se on game over. Oli ihan pakko käyttää skilliä hänelle että kuolettavasta iskusta selviää plus siihen vielä (en muista nimee) joku stone joka palauttaa healit jos tulee kuolettava isku, eli ns kaks elämää hänelle, aina! Oli taistelu mikä tahansa.
Kuin ihmeen kaupalla pääsinkin lopputaisteluun, voitinko? En! turpaan tuli ja useista yrityksistä huolimatta en vaan pärjännyt (lopussa voi yrittää uudestaan taistelua rahaa vastaan) kaiken lisäksi sen loppupomon lisäksi pomppasi vielä 3 isoa pomoa sitä auttamaan, kiruy, saigo ja majima. Yee! Yritin kunnes luovutin, sängys pyöries mietin mikä meni pieleen, tajusin että amon kun käyttää orbital cannonia kaikki hahmot ovat sähkössä, sekä käyttää fearia että jokainen hahmo pelkää hyökätä omalla vuorollaan joka antoi tilaisuuden vaan kaikkien piestä party jäsenet kuoliaaks.
Seuraavana päivänä kävin gearia läpi, sielt löytyi 1kpl itemiä joka tekee sähkölle immuuniks ja 4 itemiä fearille immuuniks. Ajattelin että tämä taitaa olla ratkasu?
Ja olikin, orbital cannonin jälkeen pääsin takas jaloilleen ja yrittämään taistelua, fear ei meihin vaikuttanut joten sekin osuus meni mallikkaasti. Sen jälkeen aloin hyvin tarkkaan seuraa milloin oli kenenki vuoro hyökätä ja miten varaudun. Idol oli suuri pelastaja healien ja herätyksien kanssa. Yksitellen sitten nappasin vihuja pois, käyttäen ichibanin bound mates kykyjä jotka tekee älytöntä damaa ja muutenkin auttaa taisteluissa. Lopuks jäljellä oli enää yksi mutta menin super varovasti etten nyt vaa moka jotenkin. Kunnes se tapahtui ja koko torni vihdoin kaiken grindauksen ja epätoivon jälkeen oli voitettu! Kiitos!
Taisteluista vielä erityisen epäreilua ja vaikeeta teki se, että vihut hyökkäs nii randomisti ja koko tornin taistelu riippui monesti siitä mitä kaikkea mahollista ne mahtaa hahmojen päälle yrjötä. Joten video quidet ei tässä tapauksessa auta.
Tässä ei enää ollut kyse niinkään platinasta vaan tämä tuntui jo henkilökohtaiselta haasteelta jonka halusin suorittaa.
Ja näin hän kaatui!
Paras yakuza sarjassa ja ylipäänsä yksi parhaimpia pelejä mitä olen pelannut. Tuskin maltan odottaa mihin yakuza tästä jatkaa ja toivottavasti Ichibanin ja hänen ehkä uusien ystävien kanssa?!
Viimeksi muokattu:
kopolanpoika
Well-Known Member
Judgement, PS5. Peli jossa kohtaa CSI, Suits ja Tekken 3, niin hyvässä kuin pahassa.
Toiseen topiciin kirjoitinkin jo, että tämä peli on vähän kuin hyppäisi CSIn Horation ja Suits sarjan Harvey Specterin kasvattaman adoptiopojan saappaisiin ratkomaan yksityisetsivän roolissa rikoksia ja murhia, sekä puolustamaan oikeussaleissa syytettyjen oikeuksia. Kaikki tämä levottomassa Kamurochon kaupungissa, jota hallitsee pahamaineiset jengit ja katujen kielenä toimii väkivalta.
Heti ensitöikseen tehtäväksi tulee todistaa Yakuzan yhden isokenkäisimmistä pomoista syyttömäksi murhaan, joka todisteiden valossa näyttää selvälle pelille. Siitä lähtee vyörymään sitten laajempi vyyhti, jossa mikään ei ole miltä näyttää.
Ihan hetkeen ei ole tullut peliä vastaan joka olisi napannut tällä lailla mukaansa. Koukutuin samantien ja yhtäkkiä huomasinkin, että kaikki vapaa-aika hupeni Kamurochon rikoksia ratkoessa. Keskityin pääasiassa vain pääjuoneen ja siihen taisi mennä reilu 20h. Pelattavaa (pääjuonessa) oli kaiken kaikkiaan aika vähän ja parhaillaan oma pelikokemus olikin niissä hetkissä kun tuntui, että katsoo interaktiivista rikossarjaa, jossa cutscenet rullaa jatkuvasti ja itse vain klikkailet kesken kuulustelun tai oikeudenkäynnin kerättyjä todisteita esitettäväksi. Rikosjaksoa katsoessa kerkesi aika kivasti syödä lämpimän ruuan (tai sokerisen possumunkin), säätimeen koskematta
Toki pääjuoni sisältää myös paljon eestaas juoksentelua, dronella lentämistä, todisteiden keräämistä, lukkojen tiirikointia, epäiltyjen seuraamista jne. Sekä tarjolla on myös minipelejä, kuten pokeripöytiä jne.
Peli koostuu useista chaptereista ja yhden jakson mitta on 1.5-2h, joka on aikalailla sen verran mitä itsellä aikaa kerralla pelata tätä nykyä yhdeltä istumalta. Jokainen uusi chapter alkaa kertauksella tapahtuneesta, joten pidempikään breikki edellisestä sessiosta ei haittaa, jos elää yhtä hetkistä perhearkea kuin itse.
Jos jotain narinaa pelistä pitää keksiä niin taistelu on valtaosan ajasta melko puuduttavaa ja muistuttaakin lähinnä kolikkoautomaatti aikaista Tekkeniä. Tappelu on vähän päätöntä nappien rämpytystä, mutta komboja avautuu kuitenkin pelin aikana jonkun verran SP-tiliä kartottamalla, joten taisteluun saa vähän syvyyttä. Taistelutyylejä löytyy kahta erilaista, joista toinen toimii paremmin yksittäisiin ja toinen isompiin jengeihin.
Siitä huolimatta omaan makuun taistelua oli aivan liikaa ja jatkuvasti eteen puskevat turhanpäiväiset jengitappelut olivat todella väsyttäviä. Karttaa suhataan jatkuvasti äärilaidasta äärilaitaan ja joka kerralla joudut pieksämään vähintään kaksi kilpailevaa jengijoukkiota, josta ei saa SP:tä eikä juuri rahaakaan. Itse tiputin tämän vuoksi vaikeusastetta pykälän helpommalle, jolloin nuo rivitappelut oli nopeasti hoidettavissa liikennekartiolla tai valokyltillä ja pääsi jatkamaan juonen seuraamista.
Pelasin PS5 versiota, jossa PS5 merkitsi lähinnä lataustaukojen uupumista, sekä pieniä graafisia upgreidejä päähahmojen yksityiskohtiin, mutta pelin PS4 juuret näkyi ulkomuodossa melko selvästi.
Sivutehtäviä jäi aimokasa suorittamatta, mutta ne muutamat joita suoritin eivät olleet lähellekään pääjuonen veroisia murhamysteereitä, joten jätin ne toiseen kertaan.
Tarina, hahmot ja juonen kerrontatapa olivat ehdottomasti pelin parasta antia ja juoni sisälsikin muutamia hyviä twistejä.
Ensikerran juoni koettuna, helppo 9/10.
Tuli hypättyä Lost Judgementin kimppuun samantien kun ykkösosa saatiin päätökseen ja täytyy sanoa, että puitteet ja hahmojen yksityiskohdat ovat PS5 tasoa, mutta tarinassa on ykkösosaan nähden melkoisen paljon tyhjäkäyntiä.
Nyt 5h pelanneena, chapter 4:ssa menossa ja pakko sanoa, että jos olisin aloittanut tästä pelistä niin todennäköisesti jäisi kesken tässä kohtaa, koska sen verran vähän on juonessa vielä tapahtunut. Ykkösessä hypättiin suoraan ratkomaan murhaa, nyt olen ravannut 5h koululaitosta ympyrää ja antanut isän kädestä erilaisille koulun kovisporukoille, jotka uhmailee opettajia kohtaan.
Onneksi kuitenkin tietää millaisia käsikirjoitustarinavelhoja Ryu Ga Gotoku Studiolta löytyy, joten on kovat odotukset, että juoni alkaa kohta vyörymään lumipalloefektin lailla ja päästään vähintään ykkösosan eeppisiin mittasuhteisiin.
Toiseen topiciin kirjoitinkin jo, että tämä peli on vähän kuin hyppäisi CSIn Horation ja Suits sarjan Harvey Specterin kasvattaman adoptiopojan saappaisiin ratkomaan yksityisetsivän roolissa rikoksia ja murhia, sekä puolustamaan oikeussaleissa syytettyjen oikeuksia. Kaikki tämä levottomassa Kamurochon kaupungissa, jota hallitsee pahamaineiset jengit ja katujen kielenä toimii väkivalta.
Heti ensitöikseen tehtäväksi tulee todistaa Yakuzan yhden isokenkäisimmistä pomoista syyttömäksi murhaan, joka todisteiden valossa näyttää selvälle pelille. Siitä lähtee vyörymään sitten laajempi vyyhti, jossa mikään ei ole miltä näyttää.
Ihan hetkeen ei ole tullut peliä vastaan joka olisi napannut tällä lailla mukaansa. Koukutuin samantien ja yhtäkkiä huomasinkin, että kaikki vapaa-aika hupeni Kamurochon rikoksia ratkoessa. Keskityin pääasiassa vain pääjuoneen ja siihen taisi mennä reilu 20h. Pelattavaa (pääjuonessa) oli kaiken kaikkiaan aika vähän ja parhaillaan oma pelikokemus olikin niissä hetkissä kun tuntui, että katsoo interaktiivista rikossarjaa, jossa cutscenet rullaa jatkuvasti ja itse vain klikkailet kesken kuulustelun tai oikeudenkäynnin kerättyjä todisteita esitettäväksi. Rikosjaksoa katsoessa kerkesi aika kivasti syödä lämpimän ruuan (tai sokerisen possumunkin), säätimeen koskematta
Toki pääjuoni sisältää myös paljon eestaas juoksentelua, dronella lentämistä, todisteiden keräämistä, lukkojen tiirikointia, epäiltyjen seuraamista jne. Sekä tarjolla on myös minipelejä, kuten pokeripöytiä jne.
Peli koostuu useista chaptereista ja yhden jakson mitta on 1.5-2h, joka on aikalailla sen verran mitä itsellä aikaa kerralla pelata tätä nykyä yhdeltä istumalta. Jokainen uusi chapter alkaa kertauksella tapahtuneesta, joten pidempikään breikki edellisestä sessiosta ei haittaa, jos elää yhtä hetkistä perhearkea kuin itse.
Jos jotain narinaa pelistä pitää keksiä niin taistelu on valtaosan ajasta melko puuduttavaa ja muistuttaakin lähinnä kolikkoautomaatti aikaista Tekkeniä. Tappelu on vähän päätöntä nappien rämpytystä, mutta komboja avautuu kuitenkin pelin aikana jonkun verran SP-tiliä kartottamalla, joten taisteluun saa vähän syvyyttä. Taistelutyylejä löytyy kahta erilaista, joista toinen toimii paremmin yksittäisiin ja toinen isompiin jengeihin.
Siitä huolimatta omaan makuun taistelua oli aivan liikaa ja jatkuvasti eteen puskevat turhanpäiväiset jengitappelut olivat todella väsyttäviä. Karttaa suhataan jatkuvasti äärilaidasta äärilaitaan ja joka kerralla joudut pieksämään vähintään kaksi kilpailevaa jengijoukkiota, josta ei saa SP:tä eikä juuri rahaakaan. Itse tiputin tämän vuoksi vaikeusastetta pykälän helpommalle, jolloin nuo rivitappelut oli nopeasti hoidettavissa liikennekartiolla tai valokyltillä ja pääsi jatkamaan juonen seuraamista.
Pelasin PS5 versiota, jossa PS5 merkitsi lähinnä lataustaukojen uupumista, sekä pieniä graafisia upgreidejä päähahmojen yksityiskohtiin, mutta pelin PS4 juuret näkyi ulkomuodossa melko selvästi.
Sivutehtäviä jäi aimokasa suorittamatta, mutta ne muutamat joita suoritin eivät olleet lähellekään pääjuonen veroisia murhamysteereitä, joten jätin ne toiseen kertaan.
Tarina, hahmot ja juonen kerrontatapa olivat ehdottomasti pelin parasta antia ja juoni sisälsikin muutamia hyviä twistejä.
Ensikerran juoni koettuna, helppo 9/10.
Tuli hypättyä Lost Judgementin kimppuun samantien kun ykkösosa saatiin päätökseen ja täytyy sanoa, että puitteet ja hahmojen yksityiskohdat ovat PS5 tasoa, mutta tarinassa on ykkösosaan nähden melkoisen paljon tyhjäkäyntiä.
Nyt 5h pelanneena, chapter 4:ssa menossa ja pakko sanoa, että jos olisin aloittanut tästä pelistä niin todennäköisesti jäisi kesken tässä kohtaa, koska sen verran vähän on juonessa vielä tapahtunut. Ykkösessä hypättiin suoraan ratkomaan murhaa, nyt olen ravannut 5h koululaitosta ympyrää ja antanut isän kädestä erilaisille koulun kovisporukoille, jotka uhmailee opettajia kohtaan.
Onneksi kuitenkin tietää millaisia käsikirjoitustarinavelhoja Ryu Ga Gotoku Studiolta löytyy, joten on kovat odotukset, että juoni alkaa kohta vyörymään lumipalloefektin lailla ja päästään vähintään ykkösosan eeppisiin mittasuhteisiin.
Viimeksi muokattu:
Ode_
Well-Known Member
Kyllä se siitä vielä kehittyy aika mielenkiintoiseksi. Muistaakseni oot just siinä rajoilla kun alkaa tapahtua. Alku oli minustakin hitaampi kuin ykkösessä, mutta tykkäsin tarinasta yhtä paljon molemmissa lopulta. Ehkä jopa enemmän Lost Judgmentin tarinasta. Se on kylläkin tuoreemmassa muistissa.
Viimeksi muokattu:
Judgment-sarja tähtenään Takuya Kimura, kuka näyttelee Yagamia myös peleissä? Katsoisin.
www.konsolifin.net
Huhu: Segan Judgment-peleihin perustuva televisiosarja tekeillä peleistä tuttu näyttelijä tähtenään
Elokuvat ja televisiosarjat peleistä ovat nykyään pop.
www.konsolifin.net
kopolanpoika
Well-Known Member
Lost Judgement paukahti lävitse ja helkkari sentään tämä on hyvä pelisarja, nousi rytinällä yhdeksi suosikkisarjakseni saman tien näiden kahden pelin myötä. Taas vietetty kerrassaan loistavat 20h ratkoessa rikoksia.
Onko tämä sitten täydellinen jatko-osa? On ja ei.
Jos mietitään parannuksia ykkösosaan nähden niin grafiikassa on tapahtunut aimoharppaus, nahkatakki näyttää oikeasti nahkatakille ja kiiltävät silkkipaidat entistäkin hohdokkaammille, myöskin kaupunki ja hahmomallit ovat ottaneet ison harppauksen, vaikka välillä npc:t ovat vieläkin kuin änäristä konsanaan.
Kamurochon kaupunki on pysynyt täysin samanlaisena kuin ykkösosassa ja olikin kiva päästä tallaamaan samoja katuja uudestaan HD-muodossa. Myös uusi kaupunki Ijincho oli mielenkiintoinen tuttavuus ja tarjosi tarpeeksi vaihtelua, jotta peli ei tuntunut pelkästään ykkösosan toistolle.
Taistelusysteemi on päivittynyt Tekken kolmosesta, Tekken vitoseen, tuoden mukanaan uuden Snake taistelutyylin. Tämä uudistus onkin erinomainen homma, koska etenkin uuden kaupungin kadut ovat huomattavasti tyhjemmät viskottavasta roinasta kuin ykkösosassa, joten rystyset on kovilla jatkuvasti, uuden RK-katujengin kanssa välejä selvitellessä.
Oikeastaan romppeen vähentymistä ei edes huomannut, koska taistelusysteemiä on viety niin paljon eteenpäin. Nyt myös kombojakin pystyy jatkamaan vaikka vastustaja kaatuukin. Itse pelasin valtaosan ajasta uudella snake tyylillä, joka perustuu vastahyökkäyksiin ja aseellisten vihujen riisumiseen. Ylipäänsä turhia taisteluja on silmin nähden vähemmän kuin ykkösosassa, joka itselle oli yksi parhaista uudistuksista.
Pelin heikkouksia ykkösosaan nähden oli ironista kyllä, pelin uudistukset. Uutena elementtinä peliin oli tuotu hiippailu ja parkour, mutta molempien toteutus oli todella laiskasti toteutettu. Pystyt hiippailemaan vain ennalta määritetyissä kohdissa ja niissäkin pahisten hämäykset pystyi toteuttamaan vain ennalta määritetyillä alueilla, jättäen mielikuvitukselle varaa 0%. Sama homma parkourin suhteen.
Enää ei tarvinnut juosta joka paikkaan vaan tarjolla oli skeittilauta, jota kieltämättä olisi kaivattu jo ykkösosassa. Valitettavasti käyttö oli todella tarkkaan rajattu vain isoille teille ja pienikin katukiven ylitys hyppäytti laudan päältä pois. Myöskin kohdissa, joissa oli wingman mukana, lautaa ei voinut käyttää, joten sen hyödyt jäi aika vaatimattomiksi loppujen lopuksi.
Pientä roolipelielementtiä oli tuotu mukaan ja hahmolle sai muutamia erilaisia varusteita, mutta ainakin normal/easy tasolla nämä oli vähän muodollisia, enkä ainakaan itse huomannut eroa vaikka näitä vaihtelikin. Voi toki olla, että nämä nousevat arvoon arvaamattomaan vaikeammilla vaikeusasteilla.
Ykkösosassa isossa osassa ollut todisteiden etsiminen rikospaikoilta oli muuttunut muotoon: vaihtoehtoisen sisäänpääsyn etsiminen. Ja tämä oli ehdottomasti pelin rasittavin uudistus, koska, jouduit käymään kaikki reittivaihtoehdot lävitse, vaikka ainut vaihtoehto näkyi kilometrien päähän. Silti piti todeta, että kolmoskerroksen ikkunat eivät varmastikaan ole vaihtoehto ennen kuin pääsit eteenpäin. Suurin osa ajasta menikin etsiessä niitä pakollisia 'vaihtoehtoisia' käyttökelvottomia reittejä.
Myöskin pääjuonta pelatessa ykkösosasta tutut lukkojen tiirikointi, drone ajelut, takaa ajot, paparazzikuvaus ja todisteiden kerääminen olivat jääneet kakkososassa todella pieneen osaan. Ja näiden tilalla oli pääasiassa parkour kiipeilyä täysin ennalta määritettyä reittiä pitkin.
Juoni käynnistyi todella hitaasti, mutta oli kyllä lopulta taattua laatua jälleen kerran. Ensikertalaiselle juoni voi käynnistyä aavistuksen liiankin hitaasti, koska eka 5-6h rakennellaan asetelmia vs. ykkösosa, jossa hypättiin suoraan murhan selvityksen ja syvään päätyyn. Käsiteltävät aiheet on raskaita ja tuo esiin yhteiskunnan epäkohtia, esim. miten laki ei yletä rankaisemaan kiusaajia, vaikka seuraukset fyysistä/henkistä väkivaltaa kokeville uhreille voivat olla loppuelämän mittaisia.
Itselle juoni ei noussut ykkösosan tasolle. Muutamasta syystä:
Juoni oli helkkarin mielenkiintoinen, mutta yksinkertaisesti lain nöyryyttäminen täydellisen rikoksen nojalla ei ollut yhtä mielenkiintoinen lähtöasetelmaltaan kuin mafia murhat syntisessä Kamurochon yössä. Tykkäsin myös ykkösosassa miten Yagamin työkaverit Kaito, Sugiura ja Higashin tarinat kerrottiin takaumien kautta ja heidät oppi tuntemaan, mutta kakkososassa heistä ei opittu mitään uutta, joka on helkkarinmoinen sääli ja wasted opportunity.
Myöskin tuntui, että Handyman oli kuin rikkoutunut soittorasia, ekalla kerralla annoit myötätuntoa tätä antisankaria kohtaan, mutta kun hän kertoo kymmenettä kertaa sanasta sanaan samat perustelut omalle toimelleen, niin ei vaan jaksanut enää.
Muutamia hyviä twistejä oli toki mukana, mutta ei mitään niin ravisuttavaa kuin ykkösosan loppuosan twistit, kun paljastui kuka myyrä oikeasti oli. Olisin edes toivonut, että koulun rehtori olisi ollut Kuwanan faija, joku salaisuus silläkin pervolla täytyy olla
Pelattavaa tässä(kin) olisi varmasti vielä 30-50h sivutehtävien parissa, mutta muutaman niitä suoritettuani totesin, että eivät ole syvyydeltään sen väärti, että niihin jaksaisin enempää aikaa käyttää tällä erää, kun pelihylly pursuaa ylitarjontaa.
Huhujen mukaan Kaitolle olisi tulossa oma DLC kevään mittaa, menee kyllä ehdottomasti tarkastukseen jos huhut pitää paikkansa.
Ykkösosa vs. kakkososa arvosanavertailu:
pelattavuus 7 vs. 9
Hahmot 9 vs. 7
Tarina 10 vs 8
Ensikerran koettuna, perusvarma 8/10.
Onko tämä sitten täydellinen jatko-osa? On ja ei.
Jos mietitään parannuksia ykkösosaan nähden niin grafiikassa on tapahtunut aimoharppaus, nahkatakki näyttää oikeasti nahkatakille ja kiiltävät silkkipaidat entistäkin hohdokkaammille, myöskin kaupunki ja hahmomallit ovat ottaneet ison harppauksen, vaikka välillä npc:t ovat vieläkin kuin änäristä konsanaan.
Kamurochon kaupunki on pysynyt täysin samanlaisena kuin ykkösosassa ja olikin kiva päästä tallaamaan samoja katuja uudestaan HD-muodossa. Myös uusi kaupunki Ijincho oli mielenkiintoinen tuttavuus ja tarjosi tarpeeksi vaihtelua, jotta peli ei tuntunut pelkästään ykkösosan toistolle.
Taistelusysteemi on päivittynyt Tekken kolmosesta, Tekken vitoseen, tuoden mukanaan uuden Snake taistelutyylin. Tämä uudistus onkin erinomainen homma, koska etenkin uuden kaupungin kadut ovat huomattavasti tyhjemmät viskottavasta roinasta kuin ykkösosassa, joten rystyset on kovilla jatkuvasti, uuden RK-katujengin kanssa välejä selvitellessä.
Oikeastaan romppeen vähentymistä ei edes huomannut, koska taistelusysteemiä on viety niin paljon eteenpäin. Nyt myös kombojakin pystyy jatkamaan vaikka vastustaja kaatuukin. Itse pelasin valtaosan ajasta uudella snake tyylillä, joka perustuu vastahyökkäyksiin ja aseellisten vihujen riisumiseen. Ylipäänsä turhia taisteluja on silmin nähden vähemmän kuin ykkösosassa, joka itselle oli yksi parhaista uudistuksista.
Pelin heikkouksia ykkösosaan nähden oli ironista kyllä, pelin uudistukset. Uutena elementtinä peliin oli tuotu hiippailu ja parkour, mutta molempien toteutus oli todella laiskasti toteutettu. Pystyt hiippailemaan vain ennalta määritetyissä kohdissa ja niissäkin pahisten hämäykset pystyi toteuttamaan vain ennalta määritetyillä alueilla, jättäen mielikuvitukselle varaa 0%. Sama homma parkourin suhteen.
Enää ei tarvinnut juosta joka paikkaan vaan tarjolla oli skeittilauta, jota kieltämättä olisi kaivattu jo ykkösosassa. Valitettavasti käyttö oli todella tarkkaan rajattu vain isoille teille ja pienikin katukiven ylitys hyppäytti laudan päältä pois. Myöskin kohdissa, joissa oli wingman mukana, lautaa ei voinut käyttää, joten sen hyödyt jäi aika vaatimattomiksi loppujen lopuksi.
Pientä roolipelielementtiä oli tuotu mukaan ja hahmolle sai muutamia erilaisia varusteita, mutta ainakin normal/easy tasolla nämä oli vähän muodollisia, enkä ainakaan itse huomannut eroa vaikka näitä vaihtelikin. Voi toki olla, että nämä nousevat arvoon arvaamattomaan vaikeammilla vaikeusasteilla.
Ykkösosassa isossa osassa ollut todisteiden etsiminen rikospaikoilta oli muuttunut muotoon: vaihtoehtoisen sisäänpääsyn etsiminen. Ja tämä oli ehdottomasti pelin rasittavin uudistus, koska, jouduit käymään kaikki reittivaihtoehdot lävitse, vaikka ainut vaihtoehto näkyi kilometrien päähän. Silti piti todeta, että kolmoskerroksen ikkunat eivät varmastikaan ole vaihtoehto ennen kuin pääsit eteenpäin. Suurin osa ajasta menikin etsiessä niitä pakollisia 'vaihtoehtoisia' käyttökelvottomia reittejä.
Myöskin pääjuonta pelatessa ykkösosasta tutut lukkojen tiirikointi, drone ajelut, takaa ajot, paparazzikuvaus ja todisteiden kerääminen olivat jääneet kakkososassa todella pieneen osaan. Ja näiden tilalla oli pääasiassa parkour kiipeilyä täysin ennalta määritettyä reittiä pitkin.
Juoni käynnistyi todella hitaasti, mutta oli kyllä lopulta taattua laatua jälleen kerran. Ensikertalaiselle juoni voi käynnistyä aavistuksen liiankin hitaasti, koska eka 5-6h rakennellaan asetelmia vs. ykkösosa, jossa hypättiin suoraan murhan selvityksen ja syvään päätyyn. Käsiteltävät aiheet on raskaita ja tuo esiin yhteiskunnan epäkohtia, esim. miten laki ei yletä rankaisemaan kiusaajia, vaikka seuraukset fyysistä/henkistä väkivaltaa kokeville uhreille voivat olla loppuelämän mittaisia.
Itselle juoni ei noussut ykkösosan tasolle. Muutamasta syystä:
Juoni oli helkkarin mielenkiintoinen, mutta yksinkertaisesti lain nöyryyttäminen täydellisen rikoksen nojalla ei ollut yhtä mielenkiintoinen lähtöasetelmaltaan kuin mafia murhat syntisessä Kamurochon yössä. Tykkäsin myös ykkösosassa miten Yagamin työkaverit Kaito, Sugiura ja Higashin tarinat kerrottiin takaumien kautta ja heidät oppi tuntemaan, mutta kakkososassa heistä ei opittu mitään uutta, joka on helkkarinmoinen sääli ja wasted opportunity.
Myöskin tuntui, että Handyman oli kuin rikkoutunut soittorasia, ekalla kerralla annoit myötätuntoa tätä antisankaria kohtaan, mutta kun hän kertoo kymmenettä kertaa sanasta sanaan samat perustelut omalle toimelleen, niin ei vaan jaksanut enää.
Muutamia hyviä twistejä oli toki mukana, mutta ei mitään niin ravisuttavaa kuin ykkösosan loppuosan twistit, kun paljastui kuka myyrä oikeasti oli. Olisin edes toivonut, että koulun rehtori olisi ollut Kuwanan faija, joku salaisuus silläkin pervolla täytyy olla
Pelattavaa tässä(kin) olisi varmasti vielä 30-50h sivutehtävien parissa, mutta muutaman niitä suoritettuani totesin, että eivät ole syvyydeltään sen väärti, että niihin jaksaisin enempää aikaa käyttää tällä erää, kun pelihylly pursuaa ylitarjontaa.
Huhujen mukaan Kaitolle olisi tulossa oma DLC kevään mittaa, menee kyllä ehdottomasti tarkastukseen jos huhut pitää paikkansa.
Ykkösosa vs. kakkososa arvosanavertailu:
pelattavuus 7 vs. 9
Hahmot 9 vs. 7
Tarina 10 vs 8
Ensikerran koettuna, perusvarma 8/10.
HideoMiyamoto
Well-Known Member
Menihän se Lost Judgment vihdoin läpi, 40h suurinpiirtein kului aikaa joten kyllä peliä tuli tahkottua.
Päällisin puolin jäi mieleen aika perus tasapaksu toteutus. Pääjuoni oli ok, mutta kaukana parhaista. Sivutehtävät oli perus huttua. Koulu systeemi oli todella grindaamista ja osa minipeleistä oli aika heikkoja. Ei niistä mikään noussut samalle tasolle kun vastaavat joihin niitä voi verrata aikaisemmissa peleissä, tuli vähän sellainen olo että nyt oli menty määrä edellä ja laatu jäänyt vähän puolihitiehen.
Teknisesti Dragon pelimoottori edelleen komeaa katseltavaa vaikka paikoin ikä alkaa jo näkyä, loistava soundtrack ja hyvä enkku ääninäyttely ainakin päähahmojen osalta.
Kaikenkaikkian Lost Judgment on pettymys ottaen huomioon Yakuza 6,7 ja ensimmäisen Judgmentin tarinoiden tason, se oli sen verran hyvä että jaksoi seurata mutta lähes kaikki hahmot tuntui aika turhilta ja pelin tarinan lähtökohta ei vaan ole niin mielenkiintoinen jotta se säväyttäisi samalla tavalla.
Loppupuolella ainut asia joka pyöri mielessä oli kuinka paljon kaipasin takaisin Yakuza 7 pariin ja uusi rundi sitä lähtee heti kun tämä helmi-maaliskuun peli tarjonta on saatu putsattua.
3/5 ja yksi heikoimmista peleistä sarjassa valitettavasti, silti ihan pelattava.
Päällisin puolin jäi mieleen aika perus tasapaksu toteutus. Pääjuoni oli ok, mutta kaukana parhaista. Sivutehtävät oli perus huttua. Koulu systeemi oli todella grindaamista ja osa minipeleistä oli aika heikkoja. Ei niistä mikään noussut samalle tasolle kun vastaavat joihin niitä voi verrata aikaisemmissa peleissä, tuli vähän sellainen olo että nyt oli menty määrä edellä ja laatu jäänyt vähän puolihitiehen.
Teknisesti Dragon pelimoottori edelleen komeaa katseltavaa vaikka paikoin ikä alkaa jo näkyä, loistava soundtrack ja hyvä enkku ääninäyttely ainakin päähahmojen osalta.
Kaikenkaikkian Lost Judgment on pettymys ottaen huomioon Yakuza 6,7 ja ensimmäisen Judgmentin tarinoiden tason, se oli sen verran hyvä että jaksoi seurata mutta lähes kaikki hahmot tuntui aika turhilta ja pelin tarinan lähtökohta ei vaan ole niin mielenkiintoinen jotta se säväyttäisi samalla tavalla.
Loppupuolella ainut asia joka pyöri mielessä oli kuinka paljon kaipasin takaisin Yakuza 7 pariin ja uusi rundi sitä lähtee heti kun tämä helmi-maaliskuun peli tarjonta on saatu putsattua.
3/5 ja yksi heikoimmista peleistä sarjassa valitettavasti, silti ihan pelattava.
Lost Judgmentin DLC saapuu vielä tämän kuun aikana.
www.konsolifin.net
Lost Judgmentin tarina jatkuu lisäsisällön merkeissä vielä tämän kuun aikana
Lisää tuomiota, vielä hyvinkin pian.
www.konsolifin.net
Olin unohtanut kokonaan tämän dlc:n, sattumalta huomasin FH5 pelatessa että hetkinen, Lost Judgement päivittää ja sit huomasin et onkin Kaito files. Tietääpä mitä tekee tän illan..Lost Judgmentin DLC saapuu vielä tämän kuun aikana.
Lost Judgmentin tarina jatkuu lisäsisällön merkeissä vielä tämän kuun aikana
Lisää tuomiota, vielä hyvinkin pian.
Ode_
Well-Known Member
Onko ostamisen arvoinen? Pääpelistä tykkäsin paljon.
Kyllä tuon pelasi, aika tiivis tarinavetoinen paketti. Ei pahemmin sivutehtäviä, muutamat keräiltävät. Oisko joku 10h kestäny itellä, jos tuon vaan juoksee tarinan mukana niin oisko 6-8h kesto. Itselle iski, mut olisin ehkä kaivannut vähän sivutehtäviä mukaan että olisi päässyt jonnekkin 15h kestoon.
Sivuston juttu The Kaito Files -lisäsisältöseikkailusta julki.
www.konsolifin.net
Itse pidin yllättävänkin paljon. Tavallaan jopa pidin siitä, että ei ole sivujuonteita paljoa yhtään.
Hulppean sulavalinjainen seikkailu rikosdraaman ystäville – pureskeltavana Lost Judgment -pelin The Kaito Files -lisäsisältö
Sulavalinjainen DLC-kokemus Yakuza- ja Judgment-pelien ystäville.
www.konsolifin.net
Itse pidin yllättävänkin paljon. Tavallaan jopa pidin siitä, että ei ole sivujuonteita paljoa yhtään.
Aikalailla omaa kokemusta vastasi, olisin tykännyt sivutehtävistä mutta ei todellakaan jäänyt harmittamaan puute kuitenkaan. Vaikeustasoa komppaan, helpoin Yakuza/Judgment peli. Normal tasolla läpäisin ja taisi yksi ainut pomotaistelu aiheuttaa kuoleman pari kertaa ennen kuin hiffasi miten taistella sitä vastaan.Sivuston juttu The Kaito Files -lisäsisältöseikkailusta julki.
Hulppean sulavalinjainen seikkailu rikosdraaman ystäville – pureskeltavana Lost Judgment -pelin The Kaito Files -lisäsisältö
Sulavalinjainen DLC-kokemus Yakuza- ja Judgment-pelien ystäville.
Itse pidin yllättävänkin paljon. Tavallaan jopa pidin siitä, että ei ole sivujuonteita paljoa yhtään.
kopolanpoika
Well-Known Member
Ai perskele kun Lost Judgementin Kaito DLC polttelisi, mutta kyllä toi 30e yksittäisestä DLC on vain itelle liikaa, kestokin eri arvosteluiden mukaan on vain 6-8h. Minipelit, sivutehtävät ynm ei varsinaisesti nappaa.
Ehkä toi lost judgdment seson pass olisi järkevämpi sijoitus, 35e, siinä tulisi DLC ja sillä käsittääkseni saisi jotain lisä contenttia Lost Judgementin kouluun liittyen, onkohan kyseessä ihan erillistä story contenttia vai pelkkiä sivutehtäviä?
Jos haluaisi lähteä Yakuzojen tielle niin onko se toi Yakuza 0 mistä lähdettävä liikkeelle vai onko joku osa selvästi tarinalta/pelattavuudeltaan parempi ja josta voisi aloittaa, ilman aiempien osien koluamista?
Ehkä toi lost judgdment seson pass olisi järkevämpi sijoitus, 35e, siinä tulisi DLC ja sillä käsittääkseni saisi jotain lisä contenttia Lost Judgementin kouluun liittyen, onkohan kyseessä ihan erillistä story contenttia vai pelkkiä sivutehtäviä?
Jos haluaisi lähteä Yakuzojen tielle niin onko se toi Yakuza 0 mistä lähdettävä liikkeelle vai onko joku osa selvästi tarinalta/pelattavuudeltaan parempi ja josta voisi aloittaa, ilman aiempien osien koluamista?
J.Sunderland
Well-Known Member
Itse aloitin Yakuza 0:sta ajatuksena ottaa koko sarja mahdollisesti työn alle, mutta vaikka kuinka halusin pelistä pitää, niin taistelusysteemi ei vaan jaksanut innostaa ja kesken jäi melko aikaisessa vaiheessa. Seuraavaksi sitten kokeiluun meni Like a Dragon ja tämä sitten onkin oikein hieno tekele ja vuoropohjainen taistelusysteemi toimii omaan makuuni erinomaisesti. Pelin tarina taitaa myös olla erillään muista sarjan peleistä, joten sen puolesta ei pitäisi olla ongelmaa aloittaa tästä.
Ostin kuitenkin omaksi Yakuza 0:n ja tulen vielä tähänkin aikanaan palaamaan. Jos taistelusysteemi ei tuossa ole ongelma, niin eiköhän tuo ole oikein hyvä aloitus.
kopolanpoika
Well-Known Member
Kiitos tipsistä, VPDstä Like A Dragonin PS5 versio hintaan 25e sis. postit, joten ei ollut vaikea päätös
Remeded
Well-Known Member
Like A Dragon mielestäni sarjan paras ja hyvä myös alottaa koska täysin uusi tarina ja hahmot, sitten seuraava järejstys kiwami 2, yakuza 0 kiwami 1, Yakuza 6: 5, 4 ja 3.
Ite alotin yakuza kutosesta, sit lähti 0, 1,2,3,4,5, like dragon ja siinä välissä judgment. Oli kyl melkoinen ryöppy ja kyllähän siinä kesti et ne kaikki sai sulatettua, en tietenkään pelannut niitä putkeen. Jotkut osat oli ehkä hieman kehnompia kun toiset mutta kaikki yhteensä saattivat yhteen melkoisen yakuza perheen mafia saippuaoopperan. Seuraavaksi sit lost judgment ois tarkoitus vetää ennen seuraava yakuzaa.
Ite alotin yakuza kutosesta, sit lähti 0, 1,2,3,4,5, like dragon ja siinä välissä judgment. Oli kyl melkoinen ryöppy ja kyllähän siinä kesti et ne kaikki sai sulatettua, en tietenkään pelannut niitä putkeen. Jotkut osat oli ehkä hieman kehnompia kun toiset mutta kaikki yhteensä saattivat yhteen melkoisen yakuza perheen mafia saippuaoopperan. Seuraavaksi sit lost judgment ois tarkoitus vetää ennen seuraava yakuzaa.