No ei siihen oikeastaan estolistoja tarvita, jos vain sattuu olemaan pöhinän keskipisteessä ja nauttii jonkinlaista kansansuosiota mielipiteensä vuoksi. Ei täällä muidenkaan argumentit aina ihan niin timanttisia ole, vaikka peukkutulva voi sellaisen illuusion ajoittain luodakin. Tämän huomatakseen ei tarvitse kuin kerrata tätä viimeisintä rikinkatkuista keskustelua.
En minä minkään peukkujen perusteella kenenkään argumentteja arvotakaan ja ainakin toivoisin ettei muutkaan. Monesti peukutuksissa on ongelmana se että jos tekstissä onkin asiaa, niin sitten voi olla joko ikävällä tavalla muotoiltu tai sen asian lisäksi myös mukana jotain, mitä ei pysty peukuttamaan. Varmasti omissa pitkissä teksteissäni tätä ongelmaa vielä keskivertoa enemmän.
Mutta jos ajatuksesi hyvistä argumenteista perustuu peukutuksiin tai kuvittelet että muiden mielipide muodostuisi jotenkin merkittävästi niistä, niin täytyy kyllä sanoa että melko vähän on sitten uskoa kanssakeskustelijoihin, että oma ajatus mukailisi vain sitä, missä on eniten peukkuja. Sinun sanomasi siis on vähän kuin väärinpäin, kun itse koen että peukut seuraa kommentista, jossa on jotain hyvää eikä niin että kommentti ja sen asia saa arvonsa vasta peukkujen mukaan.
Käytän toki itse kyseisiä listoja. Taustalla on esimerkiksi muiden toive siitä, että tietyt kirjoittajat eivät kirjoittaisi toisilleen. Ja kieltämättä tuo on kätevä silloin, jos huomaa vastaavansa samoille tyypeille lähinnä korjauksia asian vierestä esitettyihin väitteisiin. Jos kirjoitan pitäväni kahvista, en jaksa olla seuraavissa viesteissä vastailemassa että miksi vihaan teetä. Periaatteellisen ongelman tuon toiminnallisuuden osalta kyllä tiedostan oikein hyvin.
No jokainen toki saa tehdä kuten kokee tarpeelliseksi. Itse näen että keskustelu rampautuu jos välistä puuttuu kommentteja, jolloin se oma osallistuminen perustuu siis enemmän tai vähemmän vajaalle ymmärrykselle keskustelusta.
Näihin omiin ja muiden viesteihin mahtuu aika paljon tulkintaa ja subjektiivista mielipidettä. Täysin itsestäänselvä asia, mutta tuntuu unohtuvan turhan usein.
Ja tämän vuoksi omat tekstini pyrinkin muotoilemaan niin, että ne ovat nimenomaan muodossa "sinäkö siis...", "tarkoitatko...", "sanotko nyt, että..." ja niin edelleen, koska en halua esittää väittämiä. Samoin kysyn myös kysymyksiä, nimenomaan sen takia, jos omat tulkintani ovat vääriä. Sitten kuitenkin voi reaktio ollakin se, että olenkin yhtäkkiä
väittänyt jotain tai sitten vain tylytetään miten
en ymmärrä ja heitetään estolistalle. Mielestäni tässä on enemmän vikaa reaktiossa viestiin kuin itse viestissä.
Minun mielestäni on ihan ok tehdä tulkintoja, koska niitä on vähän pakko tehdä jos asia ei tule suoraan tekstistä ymmärretyksi. Plus että vaikka ymmärtäisikin, niin sekin on vain tulkinta, eikä välttämättä siis edes vielä ymmärrys.
