Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Autoilun ihanuutta ja omistamisen tuskaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nepean
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Meidän auto on juurikin 10k maksanut, 42tkm ajettu Dacia Lodgy. Hyvä, halpa ja tilava(7-paikkainen), monen mielestä liian "nolo" mutta meitä ei onneksi jaksa se asia kiinnostaa.

Sähköauto olisi meillekin erittäin passeli, mutta tuon kokoluokan sähkistä ei taida vielä löytyä, eikä meillä siihen olisi varaakaan. Ajoakin niin vähän ettei halvemmat käyttökustannukset paljoa auta. Ehkä kymmenen vuoden päästä, kun hinnat laskee ja valikoima nousee.
 
Itse myin auton pois vuonna 2013, enkä ole sellaisen perään haikaillut. Jos tarttee jonnekin matkustaa, niin omistusauton vuosikustannuksilla saa aika monta kertaa ottaa jonkin tuliterän pirssin viikonloppuvuokralle.
Minun kontribuutioni auton omistamattomuuden ihanuuteen on miltei sama kuin sinulla. Toistaiseksi viimeisen autoni myin vuonna 2012 ja siitä lähtien on pärjätty jalan, fillarilla, julkisilla, taksilla ja vuokra-autoilla. Mulla on tuo sama Helsingin kantakaupungin parkkihaaste. Tuon viimeisen auton kohdalla auto oli parkkihallissa 200 euron kuukausihintaa vastaan. Pelkästään tuolla rahalla vien satunnaisesti tenavaani futiskisoihin vaikka uberilla ja tässä ei vielä oteta huomioon muita auton omistamiseen liittyviä kuluja. Säästö on huikea.

Pidemmät matkat vaikka sinne pakolliseen Lappiin hoidan paaaaljon mielummin yöjunitse kirjaa lukien ja netflixiä luukuttaen kuin itse harkitsisin lähteä ajamaan autoa edestakaisin niin kuin joskus ennen muinoin. Jos vartavasten tarvitsen autoilun tuomaa vapautta, niin tällöin ajan vuokra-autolla GoMoren kautta. Nykyisin käytännössä yksinomaan täyssähköllä.

Päivääkään en ole enää haaveillut omistavani enää autoa, joka väkisin seisoisi käyttämättömänä 80% ajasta.
 
Mulla on tuo sama Helsingin kantakaupungin parkkihaaste.
Jeps, itsellä keitti yli siinä kohtaa, kun olin vuoden 2013 tammikuussa saanut auton ihanasti rapun eteen. Tämä on näitä asukaspysäköintitunnuksella puljaamisen tähtihetkiä, kun autoa ei tarvitse jättää puolen kaupungin päähän.

Maaliskuussa sitten kaupunki oli jättänyt siirtokehotukset, että nyt tarttisi siirtää harjaajien tieltä biilit muualle. Koska tuo ei koske niitä, joilla auto on ollut parkissa kylttien pystytyshetkellä, en tehnyt mitään, joten kaupungin miehet siirsivät auton jonnekin lähimaastoon ja jättivät tuulilasiin 80 euron siirtomaksun. Auto löytyi pienen etsinnän jälkeen ja maksun sai reklamoimalla kumottua. Mutta yhtä hyvää pysäköintipaikkaa en sillä hetkellä löytänyt. Nyyh.

No, kuukautta myöhemmin tartti lähteä viemään autoa katsastukseen. Auton tietokone raportoi virheen, jota katsastuskonttorin systeemi ei tunnistanut, joten hylsy tuli. Huollossa selvisi, että lippu oli noussut, kun kerran oli ajanut bensatankin vähän turhan tyhjäksi, joten todistuslappusen kanssa pääsin uusintakatsastuksesta heittämällä läpi.

Tähän mennessä olin siis neljän kuukauden aikana ajanut autolla kolme kertaa: kerran kummipojan synttäreille, kaksi kertaa katsastukseen. Tässä kohtaa alkaa tyhmempikin miettiä, että onkohan tämä ihan paras omistus, mitä ihmisellä voi olla.

Äitienpäivänä ajettiin autolla Tampereelle, jätettiin se Rinta-Joupille pientä setelitukkoa vastaan ja palattiin junalla Helsinkiin. Ja tosiaan ikävä ei ole ollut.

Jos vartavasten tarvitsen autoilun tuomaa vapautta, niin tällöin ajan vuokra-autolla GoMoren kautta. Nykyisin käytännössä yksinomaan täyssähköllä.
Tuota GoMorea olen vähän itsekin harkinnut, mutta oliko siinä jokin kuukausimaksu? Mun käyttöni on niin harvaa, että tarvittaessa olen turvautunut Green Mobilityyn (kun tarttee käydä Ikeassa tjsp) tai Hertziin (viikonlopuksi sukuloimaan tai viikoksi Kolille). Täyssähköt on kivoja, kun ei tartte edes tankkaamassa käydä.
 
Auton ostamista on hankala miettiä täysin järjellä, jos on yhtään enempää kiinnostusta autoihin. Jos se on vain kulkupeli paikasta a paikkaan b, eikä välitä muuten ominaisuuksista, ulkonäöstä tai oikein mistään muustakaan siihen autoon liittyvästä, niin silloin 1000 euron auto on vaihtoehto.
Minusta edes tuo budjetti ei sulje pois että katsoo myös ominaisuuksia, ulkonäköä ja muuta. Minulle auton pitää myös olla sellainen että itse pidän siitä miltä se näyttää ja siinä on ne asiat mitä haluan olevan.

Tyydyn toki ominaisuuslistalla vähään. Ilmastointi oli periaatteessa se ainoa ja sain vakionopeudensäätimen ihan pyytämättä "mukaan". En tarvitse sitä mihinkään mutta siellä se on. Kaukosäätöinen keskuslukitus oli joskus juttu, jonka halusin mutta on aika pitkään ollut vaikea löytää edes autoa jossa sitä ei olisi.

Väittäisin siis että jos oma vaatimuslista ei ole hirveän pitkä tai sisällä liian nykyaikaisia "hömpötyksiä", niin vanhoissa autoissa on myös kohtuu helppo katsella sellainen yksilö, jossa ruksaantuu suurin osa, ellei kaikki asiat.

Väittäisin että myös kalliimmissa käytetyissä voi olla yhtä lailla vaikeuksia löytyy yksilö, jossa ominaisuudet, ulkoasu ja muu kaikki natsaisi. Uutta ostamalla ja varusteet itse valitsemalla sitten saa mutta nyt ei kai ollut tässä kohtaa järkeä ottaa niitä mukaan vertailuun jos lähtökohta oli 1000 euron autot.

Muussa tapauksissa äkkiä se nälkä kasvaa syödessä, kun haluaakin sitä ja tätä. Tehokkaamman moottorin, tietyt varusteet, takuut, vähän ajetun ja mitä ikinä muuta onkaan.
Varmasti näin voi ollakin mutta se on paljolti ihmisestä kiinni. En sanoisi että on vain ääripäät, joissa toinen haluaa vain kulkea paikasta toiseen ja toisessa pitää ruksata kaikki kohdat että kelpaa. Väittäisin että harvalla käytetyn auton ostajalla on auto, jossa ei olisi jotain, mistä on joutunut tinkimään tai jättämään jotain pois. Siinä ei välttämättä ole edes merkitystä onko kyse 1000 vai 10000 euron autosta vaan siitä, mitä hakee ja miten sitä haluamaansa on saatavilla.

Joku harvinainen auto tietynlaisilla varusteilla, moottorilla jne.? Ei välttismättis (hieno sana, eikö? :D ) onnistu mutta joku perus-Toyota, joita on tuhansia? Voi löytyä juuri se yksilö, jossa natsaa melkein kaikki tai jopa kaikki.

On ihan eri asia maksaa vaikkapa 30k arvoisen auton huollosta 1000 euroa, kuin 1000 euron auton huollosta edes 250 euroa. Korjaamalla se 30k auto, sen arvo kuitenkin on niin paljon korkeampi. Se nyt on selvää, ettei 1000 euron huoltoa halua ikinä tehdä, mutta jos se nyt olisi pakko tehdä.
Tässä voi vain tulla se harha kuin rahapelaamisessa, että kun on hävinnyt X määrän rahaa, niin kokee että täytyy satsata vain lisää että pääsee "omilleen". Eli kun auto on maksanut esim. 10000 tai enemmän, mitä nyt onkaan, niin jos siihen syytää jatkuvasti tonneja sisään remontteina niin tulee yhä vaikeammaksi vain luovuttaa "romun" suhteen ja lopettaa rahan tuhlaaminen koska siihen on jo panostanut niin paljon. Jos tästä siis hoksaa mitä meinaan.

Pointtisi auton korjaamisesta arvon säilymisen suhteen on taas ihan looginen mutta toisaalta jos ihan rahan kautta ajatellaan niin se 30K auto menettää jatkuvasti arvoaan ja jos vielä remontti on vaikka se 1000 euroa niin olet maksanut 31K autosta vaikka olisit ehkä saanut samat asiat toimittavan vehkeen esim. 5000 eurollakin. Näin esimerkkinä.

Se on autoissa juuri jännä että mietitään paljon sitä arvoa vaikka kuten sanottu, juuri autot on kovin huono sijoituskohde. Parhaiten kai se "arvo" pysyykin juuri niissä 1000 euron autoissa vaikka niistä ei saisi lopulta kuin pari sataa peltoautoksi myymällä. Jos siis miettii että 10000 euron autosta saataa pudota 1000 euroa pyyntihinnasta vain ajamalla sen ulos autokaupasta :D

En minä ainakaan halua maksaa osamaksuja, mutta monesti se on pakollista jos haluaa ostaa jotain kalliimpaa, kuten asunnon tai uudemman auton. Mitään ei tietenkään ole pakko ostaa, jolloin ei tarvitse maksaa osamaksuja. Päätöksiä, päätöksiä. :)
No joo, meni ehkä vähän off topiciksi mutta olen vähän ollut huomaavinani että ihmisillä tuntuu olevan jokin halua että kun yhdestä lainasta on päästy niin pitää heti ottaa uusi. Tyyliin "nyt kun auto on maksettu niin pitäisikö ostaa uudempi".

Tämä auton omistamisen ihanuus ja tuska on muutenkin vähän sellaista tunnepeliä. Ainakin minulle. Monesti on viime vuosien aikana tehnyt mieli ostaa joku kesäauto käyttöauton rinnalle. Monesti on myös tehnyt mieli päivittää käyttöautoa johonkin parempaan. Ei näitä voi järjellä selittää mitenkään. Autot vaan on kiinnostaneet ihan pikkumuksusta asti ja kovasti kiinnostavat edelleen.
Samoja fiiliksiä ajoittain mutta sitten järki sanoo ettei omilla ajoilla kannata satsata. Kerran viikossa kauppaan ja sitä varten vaikka Tesla pihaan? "Ehkä" ei kannata. Mutta olisihan se siisti. Jätän silti nekin rahat muuhun käyttöön.

Jos minulla olisi paljon ylimääräistä rahaa tai vaikka voittaisin lotossa, niin kyllä varmastikin ostaisin jonkun hienon (ja kalliin) auton oli se kuinka järjetöntä hyvänsä. :)
Sama! Ehkä joku Tesla sitten olisi kauppakassina pihassa :D

Kymppitonnin auto on valtaosassa tapauksista hyvin kaukana "loppuun ajetusta romusta", se täytyy sanoa. Toki sillä rahalla voi ostaa "loppuun ajetunkin", jos sen haluaa väkisin käyttää johonkin erikoisempaan/uutena kalliimpaan malliin, mutta pääasiassa tuollaisella rahalla saa hyvän ja vähintään kohtuullisilla kilometreillä ajetun laitteen, jossa on vielä varsin monipuolisestikin lisävarusteita.
Näin juuri. Ehkä siinä alkuperäisen kirjoittajan ajatuksessa sitten oli jokin erikoisempi auto mielessä mutta ei mitenkään voi yleistää että 10000 euron autot olisivat jotenkin loppuun ajettuja tai romuja. Ellei ole jotain poikkeusta selittämässä sitä, eli spessutapaus tai täysi kusetus :D

Käytetyn auton ostaminen on tietysti aina isompi riski, kun täysin uuden ja takuuikäisen, mutta sieltä löytyy kyllä 'pienellä vaivalla' hyvään hintaan todella hyviäkin autoja, jos ei odota kuuta taivaalta. Joutuu tietysti tekemään taustatutkimusta jonkun verran ensin yleisellä tasolla ja katsomaan tarkasti läpi niitä potentiaalisia kandidaatteja, joita voisi olla ostamassa, mutta todella hyviä mahdollisuuksia on tehdä 'löytöjäkin'.
Minä olen kokenut tuon "metsästyksen" jopa mielenkiintoisena. Vasta katselin autoja "sillä silmällä" ja oli lähellä että olisin käynyt testaamassakin. Tuli taas vain järki vastaan siinä että kun mitään vikaa ei ole nykyisessäkään ja ajot käytännössä pelkkää kauppareissua, niin ei.

Mutta ei se niin iso vaiva lopulta ole vaikka tuurillakin on tietysti iso osansa.

Monesti siistin ja hyvin hoidetun käytetyn ostaminen voi olla jopa parempi sijoitus, kuin täysin uuden. Uudessa autossa arvo alenee usein sellaista tahtia, että sillä arvonalenemalla huoltaa ja vähän korjaakin sitä vähän käytettynä ostettua kummasti ja jää vielä ylikin. Tapauskohtaisia asioita tietysti, mutta varsinkin japanilaisten kohdalla tuntuu, että monesti sitä korjattavaa perushuoltojen ja jarruremonttien päälle ei edes kauheasti tule.
Tässäpä paljon asioita, joista olen samaa mieltä. Sijoituksena uusi auto taitaa melkein aina olla se huonoin ja arvo alenee nopeiten varmasti juuri sen kohdalla. Ja uuden auton ja sen huoltojen hinnalla ostaa ja pitää kunnossa montakin halvempaa ja tilaa vaikka jousikvartetin ylijäämärahoilla rempan ajaksi talliin soittamaan taustamusiikkia, jos haluaa. Japanilaisten maine taas tuntui pitävän minun kokemusten kautta paikkansa: perhe on ollut aina Toyota-porukkaa ja niitä parhaimmillaan ollut pihassa 6 tai 7 (ja siis ihan ajossa olevia, vanhempien ja sisarusten autoja eikä mitään mätäneviä romuja) ja itse olen päätynyt sitten jotain kautta Primeroita ostamaan.

Japanilaiset ovat tietysti myös ominaisuuksiltaan japanilaisia ja niiden kanssa monesti sitten 'joutuu tyytymään' siihen etuvetoon, pienempään tehomäärään jne. Jos taas on sporttisemman auton perässä, tai haluaa vaikka takavetoa, niin joutuu katselemaan muita vaihtoehtoja.
Näin tietysti mutta en ymmärrä mitä vikaa on etuvedossa :D En ole koskaan ollut mitään "bemarimiehiä", jotka vedää slaidissa mutkiin tai hassuttelee takapotkulla ja jos takapotkusta jotain käytännön oikeaa hyötyäkin jossain on, niin en ole osannut kaivata. Tehoissakin olen ajatellut myös bensankulutusta ja verotusta, joten olen nimenomaan halunnut maksimissaan 1.6 litraisella olevan auton :D

Mutta tottahan se on että jos haluaa muuta niin niitä ei välttämättä löydy japanilaisista. Paitsi että mites ne kaikki drifting-autot ja muut? Ei taida olla etuvetoja? :D Mutta ehkä ne on kategoria erikseen.

Toki sen kymppitonnin saa helposti kulutettua "loppuun ajettuun autoonkin", jos sen käyttää vaikkapa parikymmentä vuotta vanhaan M-Bemariin, tai vastaavaan Audiin tai Mersuun. 'Tavallinen kuljettaja' löytää sillä rahalla kyllä oikein hyvän ja nykyaikaiset lisäominaisuudet sisältävän auton varsin helpostikin.
Kymppitonninhan saa kulutettua vaikka siihen autotallin taustamusiikkia soittavaan jousikvartettiin jos haluaa mutta jos rahat käyttää järkevästi niin 10000 eurolla pitäisi saada mielestäni jo oikein hyvä kulkupeli. Mutta ehkä olen väärä ihminen sanomaan kun kerran minulle jo 1000 euron kaara on hyvä :D
No, kuukautta myöhemmin tartti lähteä viemään autoa katsastukseen. Auton tietokone raportoi virheen, jota katsastuskonttorin systeemi ei tunnistanut, joten hylsy tuli. Huollossa selvisi, että lippu oli noussut, kun kerran oli ajanut bensatankin vähän turhan tyhjäksi, joten todistuslappusen kanssa pääsin uusintakatsastuksesta heittämällä läpi.
Juuri tällaistenkin kauhukuvien takia en edes haluaisi autoa, joka itkee ja valittaa jostain olemattomasta tai tuntemattomasta asiasta ja jonka vuoksi en voi ajaa enkä edes itse selvittää miksi en voi ajaa. Ja pahimmassa tapauksessa sitä vikaa ei edes selviä huollossa.

Vanhoissa autoissa kuuntelet, katselet ja päättelet missä vika voisi olla ja jos et itse osaa niin huollossa viimeistään yleensä löytävät mistä voisi johtua. Ja jos sen vian löysit itse, niin voit aika vähällä vaivalla korjata monet niistä itse. Yleensä isoin este on ettei autoa saa järkevään paikkaan huoltoa varten, eli puuttuu hallinosturit ja muut, mutta jos se ei tule vastaan niin pitkälle pääsee itse.

Minä olen opetellut sekä pc-, konsoli-, ohjelmisto-, polkupyörä- että auto-korjaamista ja huoltoa ihan netistä sekä tekemällä. Ei ole rakettitiedettä mikään noista ja kun kerran googlettaa ja sisäistää niin on taas astetta osaavampi. Enkä ikinä ole pitänyt itseäni minään remonttireiskana tai vastaavana mutta varsinkin näin vanhemmiten noista on alkanut kiinnostumaan vähän sillä ajatuksella että "mitenkäs tämä nyt toimii ja mitä pitäisi tehdä että sen saisi korjattua taas kuntoon".

Toisaalta kun on ollut IT-tuessa töissä niin tietynlainen looginen ajattelu, ongelmanetsintä ja -ratkaisu tulee selkärangasta.

Kaikkea ei tietysti pysty tai jaksa itse korjata mutta paljon enemmän mitä tuntuu keskiverto ihminen haluavan tai kuvittelevan osaavansa.

PS. En tiennyt että minulla on autoilusta(kin) näin paljon asiaa :D
 
Viimeksi muokattu:
Minusta edes tuo budjetti ei sulje pois että katsoo myös ominaisuuksia, ulkonäköä ja muuta. Minulle auton pitää myös olla sellainen että itse pidän siitä miltä se näyttää ja siinä on ne asiat mitä haluan olevan.

Tyydyn toki ominaisuuslistalla vähään. Ilmastointi oli periaatteessa se ainoa ja sain vakionopeudensäätimen ihan pyytämättä "mukaan". En tarvitse sitä mihinkään mutta siellä se on. Kaukosäätöinen keskuslukitus oli joskus juttu, jonka halusin mutta on aika pitkään ollut vaikea löytää edes autoa jossa sitä ei olisi.

Väittäisin siis että jos oma vaatimuslista ei ole hirveän pitkä tai sisällä liian nykyaikaisia "hömpötyksiä", niin vanhoissa autoissa on myös kohtuu helppo katsella sellainen yksilö, jossa ruksaantuu suurin osa, ellei kaikki asiat.

Väittäisin että myös kalliimmissa käytetyissä voi olla yhtä lailla vaikeuksia löytyy yksilö, jossa ominaisuudet, ulkoasu ja muu kaikki natsaisi. Uutta ostamalla ja varusteet itse valitsemalla sitten saa mutta nyt ei kai ollut tässä kohtaa järkeä ottaa niitä mukaan vertailuun jos lähtökohta oli 1000 euron autot.
Kaikki on kiinni merkistä, mallista ja vuosiluvusta. Ihmisillä on tottakai erilaiset tarpeet ja halut auton suhteen, mutta onneksi on huima määrä erilaisia autojakin.
Varmasti näin voi ollakin mutta se on paljolti ihmisestä kiinni. En sanoisi että on vain ääripäät, joissa toinen haluaa vain kulkea paikasta toiseen ja toisessa pitää ruksata kaikki kohdat että kelpaa. Väittäisin että harvalla käytetyn auton ostajalla on auto, jossa ei olisi jotain, mistä on joutunut tinkimään tai jättämään jotain pois. Siinä ei välttämättä ole edes merkitystä onko kyse 1000 vai 10000 euron autosta vaan siitä, mitä hakee ja miten sitä haluamaansa on saatavilla.
En ainakaan tarkoituksella yrittänyt kuvata tai asettaa vastaan pelkkiä ääripäitä. Nälkä voi kasvaa syödessä siitä tuhannen euron alkuperäisestä budjetista vaikka 5000 euroon tai vaikka 15000 euroon. Tai ehkä sitä huomaa kohta olevansa autoliikkeen marmorilla katsomassa ihan uusia autoja. Tarkoitan siis että se nälkä kasvaa vaikka nyt sitten omiin tarkoitusperiin ja haluihin nähden johonkin pisteeseen.
Tässä voi vain tulla se harha kuin rahapelaamisessa, että kun on hävinnyt X määrän rahaa, niin kokee että täytyy satsata vain lisää että pääsee "omilleen". Eli kun auto on maksanut esim. 10000 tai enemmän, mitä nyt onkaan, niin jos siihen syytää jatkuvasti tonneja sisään remontteina niin tulee yhä vaikeammaksi vain luovuttaa "romun" suhteen ja lopettaa rahan tuhlaaminen koska siihen on jo panostanut niin paljon. Jos tästä siis hoksaa mitä meinaan.

Pointtisi auton korjaamisesta arvon säilymisen suhteen on taas ihan looginen mutta toisaalta jos ihan rahan kautta ajatellaan niin se 30K auto menettää jatkuvasti arvoaan ja jos vielä remontti on vaikka se 1000 euroa niin olet maksanut 31K autosta vaikka olisit ehkä saanut samat asiat toimittavan vehkeen esim. 5000 eurollakin. Näin esimerkkinä.

Se on autoissa juuri jännä että mietitään paljon sitä arvoa vaikka kuten sanottu, juuri autot on kovin huono sijoituskohde. Parhaiten kai se "arvo" pysyykin juuri niissä 1000 euron autoissa vaikka niistä ei saisi lopulta kuin pari sataa peltoautoksi myymällä. Jos siis miettii että 10000 euron autosta saataa pudota 1000 euroa pyyntihinnasta vain ajamalla sen ulos autokaupasta :D
Auto on huono sijoituskohde. Se on selvää. Uudesta autosta tippuu nopeasti arvo, mutta eipä siihen noin yleensä niitä kalliita remppoja tulekaan. Ja jos tulee, niin siksi uusissa autoissa on takuu. Ehkä myöskin oletus on, ettei edes 10 000 euron autoon tarvitse jatkuvasti "syytää tonneja sisään". Silloin on yksinkertaisesti paska yksilö ja huonoa tuuria.

Ajattelen asiaa siis niin että jos korjaisin 30k autoa tuhannella eurolla, niin se minun 30k auto on edelleen "uuden veroinen" ja sen arvo tippuu sitä niin sanottua normaalia laskukäyrää. Joo, 5000 eurolla saa kulkupelin myös. Kuin saa myös 1000 eurolla tai 500 eurolla ja luksusmersu maksaa edelleen jotain 80 000 - 100 000 euron luokkaa. Kaikki on autoja ja kaikille tuntuu löytyvän ostajia. Kuten aikaisemmin sanottu, hankala on auton ostoa pelkällä järjellä selittää.
No joo, meni ehkä vähän off topiciksi mutta olen vähän ollut huomaavinani että ihmisillä tuntuu olevan jokin halua että kun yhdestä lainasta on päästy niin pitää heti ottaa uusi. Tyyliin "nyt kun auto on maksettu niin pitäisikö ostaa uudempi".
Tämänkin on sillä tavalla loogista, kun yhtäkkiä onkin enemmän käyttörahaa. Joillekin se tarkoittaa auton päivitystä, toisille osakesalkun kasvattamista ja kolmannelle säästötilin avaamista. Emmä tiedä, tietyt kuukausikulut kun on, niin niihin kyllä helposti tottuu. Kuului siihen sitten auton osamaksu tai ei. Taaskaan järkevyys ei tässä näyttele mitenkään liian isoa osaa. :D
Samoja fiiliksiä ajoittain mutta sitten järki sanoo ettei omilla ajoilla kannata satsata. Kerran viikossa kauppaan ja sitä varten vaikka Tesla pihaan? "Ehkä" ei kannata. Mutta olisihan se siisti. Jätän silti nekin rahat muuhun käyttöön.
Ihan tämän keskustelun takia eilen tarkistin paljonko meidän kohta kolme vuotiaalla autolla on ajettu. Mittari näytti pikkusen vajaa 35000 kilometriä. Ajellaan siis vähän enemmän kuin vain kerran viikossa kauppaan ja tuntuu, että auto on aika tarpeellinen osa arkea, vaikka kilometrejä ei kerrykään kuin noin 12000 vuodessa. Voisi olla halvempikin auto, mutta ei minua silti harmita ajaa uudella autolla. Valintojahan nämä on.
Sama! Ehkä joku Tesla sitten olisi kauppakassina pihassa :D
Ferrari pihaan pällisteltäväksi. Niin se olla pitää. :D
 
Jeps, itsellä keitti yli siinä kohtaa, kun olin vuoden 2013 tammikuussa saanut auton ihanasti rapun eteen. Tämä on näitä asukaspysäköintitunnuksella puljaamisen tähtihetkiä, kun autoa ei tarvitse jättää puolen kaupungin päähän.
Kuulostaa tutulta.
Tuota GoMorea olen vähän itsekin harkinnut, mutta oliko siinä jokin kuukausimaksu? Mun käyttöni on niin harvaa, että tarvittaessa olen turvautunut Green Mobilityyn (kun tarttee käydä Ikeassa tjsp) tai Hertziin (viikonlopuksi sukuloimaan tai viikoksi Kolille). Täyssähköt on kivoja, kun ei tartte edes tankkaamassa käydä.
GoMoressa ei ole kuukausimaksua. Siinä vuokrataan suoraan autonomistajlta. GoMore on vain platform vuokraajan ja autonomistajan välissä. Pääsääntöisesti en edes näe omistajaa vuokratessa ja palauttessa. Kaikki toimii appiksella suoraan ml. ovien avaus. Todella kätevää jakamistaloutta.

Green Mobilitykin on aktiivisesti käytössä yhtenä optiona.
 
GoMoressa ei ole kuukausimaksua. Siinä vuokrataan suoraan autonomistajlta.
Ah, joo, tämä olikin eri kuin Omago. Olin kyllä kuullut tuosta GoMoresta, mutta aktiivisesti unohtanut sen. Pari kertaa käytin Bloxcaria(?), joka oli vähän samalla konseptilla, mutta hämmentävästi onnistui taiteilemaan itsensä konkurssiin. (Hieno saavutus, kun ajattelee sen olleen vain alusta ilman kiinteitä omistuksia.) Sitä kautta sain kuitenkin kerran aika namin Tesla 3:n lainaan. Täytyy testata tuota GoMorea jossain vaiheessa.
 
Pari kertaa käytin Bloxcaria(?), joka oli vähän samalla konseptilla, mutta hämmentävästi onnistui taiteilemaan itsensä konkurssiin. (Hieno saavutus, kun ajattelee sen olleen vain alusta ilman kiinteitä omistuksia.)
Jep :) Bloxcaria (tjsp) käytin itsekkin ennen GoMorea, mutta jälkimmäisessä on selvästi paljon mietitympi palvelu.
 
Näin tietysti mutta en ymmärrä mitä vikaa on etuvedossa :D En ole koskaan ollut mitään "bemarimiehiä", jotka vedää slaidissa mutkiin tai hassuttelee takapotkulla ja jos takapotkusta jotain käytännön oikeaa hyötyäkin jossain on, niin en ole osannut kaivata. Tehoissakin olen ajatellut myös bensankulutusta ja verotusta, joten olen nimenomaan halunnut maksimissaan 1.6 litraisella olevan auton :D

Mutta tottahan se on että jos haluaa muuta niin niitä ei välttämättä löydy japanilaisista. Paitsi että mites ne kaikki drifting-autot ja muut? Ei taida olla etuvetoja? :DMutta ehkä ne on kategoria erikseen.
Ei etuvedossa toki mitään vikaa ole, ei todellakaan. Itselläkin olivat ensimmäiset autot japanilaisia etuvetoja ja ne ajoivat asiansa, veivät paikasta A paikkaan B, varsin hyvin ja varsin pienillä käyttökuluilla. Käyttöautoihin etuveto sopii oikein hyvin. Päädyin sitten kuitenkin parin muutaman tonnin japanilaisen jälkeen ostamaan seuraavaksi autokseni saksalaisen kohtuullisen tehokkaan takavedon ja voin sanoa, että kyllä vetotapa ajamiseen eroa tekee. Yliohjaaminen versus aliohjaaminen on kyllä sellainen asia, jonka todellakin huomaa ja ihan päivittäisessä menossa huomaa, kuinka paljon 'näppärämpi' ja 'kevyempi' takavetoa on pyöritellä. Tämä tekijä tulee tietysti esiin käyttötavan mukaan, eikä sitä välttämättä huomaa moottoritietä suoraan ajaessa, jos pääasiallinen ajo on sellaista. Itsellä tulee kuitenkin kohtuu paljon ajoa kaupungissa ja mutkaisemmillakin teillä, missä tuon eron huomaa todella helposti.

Ja vaikka kyseessä onkin 'sporttiauto', eli takaveto ja melkein kolmesataa heppaa, niin ei se itselleni mikään lelu ole, jolla sladiteltaisiin tai hassuteltaisiin. Ei edes talvella. Halusin vain aikanaan kokeilla jotain 'erilaista' japanilaisten etuvetojen jälkeen ja olen ollut tyytyväinen tähän valintaani ajo-ominaisuuksien puolesta. Nykyaikaiset ajovakautusjärjestelmät ovat myös niin hyviä, että talvikeleillä ei ole ollut mitään ongelmia millään keleillä. Puhutaan nyt siis märästä nollakeliasfaltista, pikkupakkasjäästä tai isommastakin lumimäärästä. Reservitehoa on kiva olla olemassa, koska joskus sitä vaan ohittaessa tarvitsee ja se tekee ohittamisesta 'turvallisempaa'. Lisäksi hyvillä kesäkeleillä on kiva joskus isommalle tielle liittyessä vähän nopeammin kiihdyttää. Toki tämä valinta tekee vakuutuksista vähän kalliimpia ja bensaa kuluu se litra tai vähän toista enemmän satasella normiajossakin, mutta tämä on valintojen maailma. Omat vuosittaiset ajot ovat tällä hetkellä noin 8-10k km, joten olen ottanut sellaisen asenteen, että silloin, kun ajan, niin haluan 'nautiskella ajosta'.

Oman autoiluhistoriani ensimmäiset kymmenisen vuotta kuluivat hyvin samanmoisesti, kuin sinulla. Omistuksessa oli parin tonnin japanilaisia, jotka olivat varsinkin hintaansa nähden hyviä autoja ja tekivät sen perustyön, mitä autoilta odotetaankin: veivät perille luotettavasti ja varsin 'halvalla'. Automiehenä kuitenkin toiveissa oli aina, että jossain vaiheessa voisin hommata vähän paremman ja menevämmän kulkineen alle ja sellainen on nyt ollut hyvän tovin jo tilanne. Eron aikaisempaan kyllä huomaa joka suhteessa. Tietysti eroa on autojen kehitysessä ja ikäluokassakin, kun nykyinen saksalainen takaveto on vuosimalliltaan melkein 15 vuotta uudempi, kuin sitä edeltänyt japanilainen oli.
 
Katselin itseasiassa tuossa kesän alussa autoja ja kyllä minusta sinne 10 000 euroon asti löytyi aika reilusti loppuun asti ajettuja romuautoja tai minun arvioni mukaan siihen kategoriaan sopivia. Esim. pitkälti yli 200 000 kilometriä ajettuja ja pitkälti yli 10 vuotiaita autoja. En nähnyt edes merkittävää eroa sen suhteen, miksi joku auto maksaa vaikka 3500 euroa, toinen 5000 ja kolmas 7500. Aika lailla pitäisi rampata katsomassa autoja ympäri maakuntia, jos haluaisi löytää sen helmen ja siihen en ajatellut panostaa. Se onkin yksi syy miksi en halua ostaa autoa.

Minun kaupankäyntitaidot ovat myös aika onnettomat. Yleensä olen valmis lyömään heti kaupat lukkoon ja kun myyjä innostuu, puoliso tinkii auton hinnasta vähintään puolet pois. Lisäksi ostaisin kuitenkin jonkun Alfa Romeon, jos ostaisin autoa pääasiassa omaan käyttöön. Uuden auton kanssa saisi sen kolmen vuoden takuun ainakin ja tietäisi paremmin mitä on ostamassa. Ennen ollaan ostettu niitä parin tonnin ihmeitä, eikä niistä yleensä ole ollut mihinkään, oli ne sitten japanilaisia tai ranskalaisia.
 
Tuon kymppitonnin maagisen hintarajan tarjonta on kovin helppo testata nettiauton erinomaisten suodattimien avulla. Esimerkiksi bensakäyttöisiä, uudempia kuin 2015 ja alle 125tkm rullattuja autoja löytyy yli 400kpl. Suuri osa toki pikkuautoja mutta aikamoinen valinta myös keskikoon perhefarkkuja, kuten Kia Ceed , Opel Astra tai Ford Focus. Ja tähän kategoriaan on yleensä saatavilla myös autoliikkeiden omat takuut. Eli ihan ns. "Järkiautoja" sellaista kaipaavalle.
 
Katselin itseasiassa tuossa kesän alussa autoja ja kyllä minusta sinne 10 000 euroon asti löytyi aika reilusti loppuun asti ajettuja romuautoja tai minun arvioni mukaan siihen kategoriaan sopivia. Esim. pitkälti yli 200 000 kilometriä ajettuja ja pitkälti yli 10 vuotiaita autoja. En nähnyt edes merkittävää eroa sen suhteen, miksi joku auto maksaa vaikka 3500 euroa, toinen 5000 ja kolmas 7500. Aika lailla pitäisi rampata katsomassa autoja ympäri maakuntia, jos haluaisi löytää sen helmen ja siihen en ajatellut panostaa. Se onkin yksi syy miksi en halua ostaa autoa.
Okei, tässä varmaan täytyy hoksata varsinkin tuo kohta "minun arvioni", koska se sinun arviosi eroaa merkittävässti siitä, mikä minun mielestäni on "loppuun asti ajettu", "romuauto" tai näiden yhdistelmä.

Toisaalta nyt tuo tekstisi on ihan eri kuin aiempi, jossa yhdistyivät nimenomaan 10000 euron hinta ja "loppuun ajettu romu". Tässä kohtaa kuitenkin kirjoitat jo 3500, 5000 ja 7500 euron autoista, mitkä eroavat mielestäni merkittävästi siitä 10000 eurosta.

Olkoonkin että minä ajattelen yhä että edes tuo 3500 euron hinta ei ole mitään sellaista että sen kautta voisi yleistää sen hintaluokan autot "loppuun asti ajetuiksi", "romuautoiksi" saati näiden yhdistelmäksi, joten yhä jään vain ihmettelemään miten kukaan voi yleistää 10000 euron autot loppuun ajetuiksi romuiksi. Eikä ymmärrystä edes auta vaikka muuttaisi sen muotoon "auton joiden hinta on nollasta 10000 euroon" koska ei se siltikään ole käytännössäkään mitenkään realistista.

Mutta kuten jo alussa kirjoitin, niin ehkä sinun käsityksesi romuista tai loppuunajetusta ovat vain jostain toisesta ääripäästä.

Minun kaupankäyntitaidot ovat myös aika onnettomat. Yleensä olen valmis lyömään heti kaupat lukkoon ja kun myyjä innostuu, puoliso tinkii auton hinnasta vähintään puolet pois.
Minulla ollut vähän samaa. Maksoin aiemmasta autostani hitusen liikaa ja vasta tuon nykyisen kohdalla olen sitä mieltä että maksoin sopivan summan. Ja yritin jopa tinkiä vaikka hinta oli mielestäni sopiva jo pyynniltäänkin.

Mutta en minä autoa jättäisi ostamatta vain sen takia että en osaisi tinkiä. Sehän riittää että löytyy vehje, jonka lähtöhinta on jo sellainen että sen pystyy hyvillä mielin maksamaan.

Ennen ollaan ostettu niitä parin tonnin ihmeitä, eikä niistä yleensä ole ollut mihinkään, oli ne sitten japanilaisia tai ranskalaisia.
Näistähän kuulisi mielellään lisääkin että mitä on ollut ja minkälaisen auton kanssa. Ja oliko kuinka sokkona ostettuja tapauksia vai tuliko tarkastetun auton kanssa jotain täysin puskista.

En tiedä sitten onko huonoa tuuria vai mitä mutta omat kokemukset taas on päinvastaiset. Olen usein ihmetellytkin että miksi laittaisin enemmän rahaa kun sillä tonnilla tai vähän päälle saa jo menopelin, jolla sen kun vain ajelee menemään.

Mutta sehän on jo monesti todettu: autot on yksilöitä ja eri merkeissä on omat "kujeensa". Tuurilla iso osa ja paljon myös sillä että miten hyvin pystyy ostettavaa autoa tarkistamaan ennen ostoa.
 
Jos riittää, että auto toimittaa vaan välinettä kulkea paikasta A paikkaan B, niin ei siinä mitään ja silloin tonnilla varmasti saa soivan kulkupelin. Itselleni asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, minkä takia ei kymppitonni itselleni riittäisi uuden auton budjetiksi. Joskus kauan aikaa sitten keskustelimme @shamaniac tästä aiheesta myös DualSense Edge-aiheen parissa, joka lipesi sivuraiteelle.

Autolla tulee ajeltua tässä elämäntilanteessa varmaan sellaiset 25 000km vuodessa- työmatkoja, lasten harrastuksia ja pidempiä lomareissuja/sukulointeja. Parasta tietty olisi, jos autoa ei tarvitsisi ollenkaan, mutta täällä Espoon laitamilla moinen ei tahdo varsinkaan lapsiperheen kanssa onnistua helposti. Mikään autofiili en siis ole, enkä siitä syystä ole valmis laittamaan autoon rahaa (merkin, moottorin yms takia. Auton esteettisyys (omaan silmään) toki merkitsee kuitenkin jotain, eli tämä on yksi merkittävä tekijä auton valinnassa joka voisi näkyä myös hinnassa.

Tärkeimpiä ominaisuuksia autolle (sen lisäksi, että se liikkuu) ovat taloudellisuus, ajomukavuus, turvallisuus sekä erinnäiset lisävarusteet. Turvallisuus erityisesti on tärkeää, kun auton kyydissä kuitenkin kulkee useimmiten koko perhe, enkä tästä halua joustaa laisinkaan ja olen siitä valmis maksamaan. Osittain samasta syystä luotettavuus nousee isoon rooliin, minkä takia suosin mahdollisimman uutta autoa (kyllä kyllä, ei uudempi auto automaattisesti tarkoita etteikö se voisi levitä puolimatkassa mökille, mutta väitän että suuremman luokan katastrofille pitäisi olla pienempi mahdollisuus). Autossa aikaa tulee vietettyä paljon, joten ajattelen sitä myös tietyllä tavalla kodin jatkeena ja haluan että siellä viihtyy mahdollisimman hyvin pidemmätkin matkat. Siksi ajomukavuutta parantavat lisävarusteet, sisätilan melu, mukavat istuimet sekä ihan vaikka äänentoistojärjestelmä ovat sellaisia asioita, mihin olen myös valmis laittamaan rahaa. Aivan ykkösjuttu ja elämänlaatua parantava asia on webasto, jolla auton saa talvella lämpimäksi ennen ajomatkaa kahvia hörppiessä, eikä aikaa tarvitse käyttää tuulilasin skrabaamiseen. Paljon tässäkin tuli nyt sellaisia "kermaperseily"-luokkaan meneviä juttuja, mutta mitä kukin nyt sitten on valmis maksamaan omaa elämäänsä helpottavista asioista? Telkkarista kahvinkeittimeen saa kaikkeen käytettyä rahaa juuri sen mukaan, mistä on itse valmis maksamaan ja on varaa maksaa.

Minusta se on vähän sellaista vaareilua (koska oma vaarini tätä harrasti) jurnuttaa toisen hankinnoista. "Miksi ostaa tuollainen kallis televisio kun kuva näkyy tästä putkitöllöstäkin aivan hyvin?" ja sitä rataa. En minäkään sitä suosittele, että yli oman budjetin ostaa mitään, siinähän ei ole järkeä.
 
Minusta se on vähän sellaista vaareilua (koska oma vaarini tätä harrasti) jurnuttaa toisen hankinnoista. "Miksi ostaa tuollainen kallis televisio kun kuva näkyy tästä putkitöllöstäkin aivan hyvin?" ja sitä rataa. En minäkään sitä suosittele, että yli oman budjetin ostaa mitään, siinähän ei ole järkeä.
Saatan vähän vaareilla monistakin "nykyajan hömpötyksistä" mutta en kyllä tietoisesti ole tässä halunnut jurnuttaa kenenkään valinnoista.

Vähän pikaisesti yritin muistella mistä puhuttiin ja kiinnitin ainakin huomiota siihen väitteeseen että 10000 euron autot olisi niitä loppuun ajettuja romuja. Mikä ei varmasti pidä paikkaansa eikä ole mitään vaareilua.

Enkä minä ole ollut sanomassa että jonkun yksilöllisiis tarpeisiin ja haluisin riittäisi sen ja sen hintainen auto. Enhän minä edes voisi tietää sellaista.

Sanoin vain että "hyvän" auton saa halvemmallakin. Tuo "hyvä" on tietysti minun subjektiivinen "hyväni" ja kenties jollain ne kaikki alle 10000 euron autot onkin paskoja.

Mutta loppuun ajetuiksi romuiksi nyt lienee vähän outoa yleistää kaikki alle 10000 euron autot.

Ja saatoin toki muuhunkin ottaa kantaa mutta en enää muista missä kohtaa, mihin ja miten. Ehkä vaareilin, ehkä en. En silti ole tarkoittanut tulla sanomaan että jonkun valinta on väärin tai jonkun oikein.

Ja eikös "vaarin jurnuttamista" ole yhtä lailla myös sekin että jos yleistää kaikki 10000 euron alle menevät autot loppuun ajetuiksi romuiksi? :D
 
Saatan vähän vaareilla monistakin "nykyajan hömpötyksistä" mutta en kyllä tietoisesti ole tässä halunnut jurnuttaa kenenkään valinnoista.

Vähän pikaisesti yritin muistella mistä puhuttiin ja kiinnitin ainakin huomiota siihen väitteeseen että 10000 euron autot olisi niitä loppuun ajettuja romuja. Mikä ei varmasti pidä paikkaansa eikä ole mitään vaareilua.

Enkä minä ole ollut sanomassa että jonkun yksilöllisiis tarpeisiin ja haluisin riittäisi sen ja sen hintainen auto. Enhän minä edes voisi tietää sellaista.

Sanoin vain että "hyvän" auton saa halvemmallakin. Tuo "hyvä" on tietysti minun subjektiivinen "hyväni" ja kenties jollain ne kaikki alle 10000 euron autot onkin paskoja.

Mutta loppuun ajetuiksi romuiksi nyt lienee vähän outoa yleistää kaikki alle 10000 euron autot.

Ja saatoin toki muuhunkin ottaa kantaa mutta en enää muista missä kohtaa, mihin ja miten. Ehkä vaareilin, ehkä en. En silti ole tarkoittanut tulla sanomaan että jonkun valinta on väärin tai jonkun oikein.

Ja eikös "vaarin jurnuttamista" ole yhtä lailla myös sekin että jos yleistää kaikki 10000 euron alle menevät autot loppuun ajetuiksi romuiksi? :D
Nooh ehken suoranaisesti sinua ajatellut tuolla vaareilulla, enkä oikein ajatuksella tätä ketjua ja kommentteja ole seurannut niin en ole kärryillä mitä aiheesta on puhunut ja kuka.

Saattoi olla kuitenkin joku muistijälki aiemmasta autokeskustelusta, josta jäi tunne että arvostit autossa ennen kaikkea tätä liikuttelun funktiota ja muut seikat eivät olleet oleellisia. Ehkä sittenkin vähän ajattelin vaarilla sinua, mutta ehdottomasti enemmän kuitenkin edesmennyttä vaariani ja muita vanhan liiton miehiä.
 
Nyt olisi mielenkiintoista löytää se kohta, jossa yleistän kaikki alle 10 000 euron autot loppuun ajetuiksi romuiksi.

Tässä?
Todennäköisesti ostaisin jonkun alle 10 000 euron loppuun ajetun romun kuitenkin, kun ei ole riittävää tarvetta saada omaan käyttöön erikoisen hyvää autoa.
Nyt kun tuon uusiksi luen niin voihan tuon eri tavallakin tulkita. Esimerkiksi niin että tarkoituksella siis etsit nimenomaan alle 10000 euron auton, joka on loppuun ajettu romu? Tosin se on taas niin outo skenaario ja tapa toimia että ehkä sen vuoksi tulkitsin sinun nimenomaan niputtavan tuolla lauseellasi kaikki alle 10000 euron autot loppuun ajetuiksi romuiksi. Koska miksi muutoin tarkoituksella oikein etsisit sieltä sellaisen? :D

Olisiko tämä lause sellainen, mitä oikeastaan tarkoitit: "todennäköisesti ostaisin jonkun loppuun ajetun romun kuitenkin". Eli se tietty rajattu/valittu rahasumma siinä alkuperäisessä lauseessa oli se, johon ainakin itse kiinnitin huomioni kun tarkoituksesi ilmeisesti oli vain sanoa että ostat ylipäänsä halvan ja "loppuun ajetun romun".

Tulkintani oli siis ilmeisesti väärä mutta kenties alkuperäinen lauseesikin väärään tulkintaan ohjasi :p

Nooh ehken suoranaisesti sinua ajatellut tuolla vaareilulla, enkä oikein ajatuksella tätä ketjua ja kommentteja ole seurannut niin en ole kärryillä mitä aiheesta on puhunut ja kuka.
Se joka tapauksessa kolahti koska viittasit nimenomaan sanomiini asioihin. Plus mikä tärkeämpää, olen huomannut vaarin heräilevän sisälläni muutenkin. Tuntuu että nykyajassa on ihan helvetisti asioita, joissa ei vain ole mitään helvetin järkeä ja saa jatkuvasti ihmetellä ja nyrpeillä jostain :D

Saattoi olla kuitenkin joku muistijälki aiemmasta autokeskustelusta, josta jäi tunne että arvostit autossa ennen kaikkea tätä liikuttelun funktiota ja muut seikat eivät olleet oleellisia. Ehkä sittenkin vähän ajattelin vaarilla sinua, mutta ehdottomasti enemmän kuitenkin edesmennyttä vaariani ja muita vanhan liiton miehiä.
En edes ota vaareilua mitenkään pahalla. Lienee luontaista kehitystä jossain vaiheessa elämää pitää kaikkea nykyhömpötystä naurettavana, turhana jne. :D Olkoonkin että varaan kyllä oikeuden väittää että nykyajassa on myös ihan helvetisti ihan vain haitallisia juttuja ihmisille, joista on syytäkin "vaareilla".

Sen verran on vielä "nuorukaista" jäljellä että kyseenalaistan kyllä myös jatkuvasti vaareiluani, että "onko tämä nyt varmasti jotenkin valittamisen arvoinen asia".

Mitä taas autoihin tulee: arvostan niissä tosiaan pohjimmiltaan sitä mitä pääosassa muissakin asioissa: funktionaalisuutta. Jos asia ei toimita mitään virkaa ja tee sitä asiaa, mihin se on suunniteltu, niin siinä ei ulkonäkö tai nahkapenkit auta :D Ja jos niitä "kakun koristeita" ei tarvitse, niin sittenhän on ihan loogista että se perusvehje riittää.

Mutta ei se poissulje sitä etteikö myös halvempien autojen suhteen olisi jotain vaatimuksia ja toiveita. Minulla ne olivat niin suppeat kuin tietynlainen luotettavuus sekä ilmastointi. Siinä se. Samoin se että en ostaisi "paskan näköistä" autoa eli myös ulkonäkö merkkaa. Esimerkiksi uudemman korin Primeraa en enää itselle ottaisi, se on ihan kauhea.

Toisaalta maut muuttuvat ja ehkä jossain vaiheessa olenkin niin edistynyt vaareudessani että P12 Primera on kauneuden kruunu. En poissulje siis täysin mutta tällä hetkellä kyseinen automalli olisi ehdoton ei.

Minua siis vähän tympäisi se että kun joku panostaa autoon sieltä minimipäästä budjettia niin sitten ei muka mikään muu merkkaa. Siihen halusin painottaa että siellä 1000 euron autoissa nimenomaan on paljon valinnanvaraa merkin, mallin, ulkonäön, varusteiden ja muun osalta.

Ja onhan se samalla vähän kuin Game Pass: ikinä ei tiedä mitä tulee vastaan kun on avoimilla mielin. Se on minulle GP:nkin paras puoli kun voi löytää vaikka ja mitä timantteja.

Mutta kuten jo on mainittu, niin jokainen varmasti tekee kuten tykkää ja parhaaksi näkee. Sanon vain että halvemman pään autoistakin voi ihan hyvin löytää vehkeen, jossa ruksaantuu omat tarpeet. Mutta se on sitten tarpeista kiinni ja jos yksi niistä on vaikka "uusi auto", niin eihän se sitten voi toimia :D

Ehkä tuota tietynlaista mustavalkoisuutta täällä siis olen yrittänyt kommentoida.
 
Tässä?

Nyt kun tuon uusiksi luen niin voihan tuon eri tavallakin tulkita. Esimerkiksi niin että tarkoituksella siis etsit nimenomaan alle 10000 euron auton, joka on loppuun ajettu romu? Tosin se on taas niin outo skenaario ja tapa toimia että ehkä sen vuoksi tulkitsin sinun nimenomaan niputtavan tuolla lauseellasi kaikki alle 10000 euron autot loppuun ajetuiksi romuiksi. Koska miksi muutoin tarkoituksella oikein etsisit sieltä sellaisen? :D

Olisiko tämä lause sellainen, mitä oikeastaan tarkoitit: "todennäköisesti ostaisin jonkun loppuun ajetun romun kuitenkin". Eli se tietty rajattu/valittu rahasumma siinä alkuperäisessä lauseessa oli se, johon ainakin itse kiinnitin huomioni kun tarkoituksesi ilmeisesti oli vain sanoa että ostat ylipäänsä halvan ja "loppuun ajetun romun".

Tulkintani oli siis ilmeisesti väärä mutta kenties alkuperäinen lauseesikin väärään tulkintaan ohjasi :p


Se joka tapauksessa kolahti koska viittasit nimenomaan sanomiini asioihin. Plus mikä tärkeämpää, olen huomannut vaarin heräilevän sisälläni muutenkin. Tuntuu että nykyajassa on ihan helvetisti asioita, joissa ei vain ole mitään helvetin järkeä ja saa jatkuvasti ihmetellä ja nyrpeillä jostain :D


En edes ota vaareilua mitenkään pahalla. Lienee luontaista kehitystä jossain vaiheessa elämää pitää kaikkea nykyhömpötystä naurettavana, turhana jne. :D Olkoonkin että varaan kyllä oikeuden väittää että nykyajassa on myös ihan helvetisti ihan vain haitallisia juttuja ihmisille, joista on syytäkin "vaareilla".

Sen verran on vielä "nuorukaista" jäljellä että kyseenalaistan kyllä myös jatkuvasti vaareiluani, että "onko tämä nyt varmasti jotenkin valittamisen arvoinen asia".

Mitä taas autoihin tulee: arvostan niissä tosiaan pohjimmiltaan sitä mitä pääosassa muissakin asioissa: funktionaalisuutta. Jos asia ei toimita mitään virkaa ja tee sitä asiaa, mihin se on suunniteltu, niin siinä ei ulkonäkö tai nahkapenkit auta :D Ja jos niitä "kakun koristeita" ei tarvitse, niin sittenhän on ihan loogista että se perusvehje riittää.

Mutta ei se poissulje sitä etteikö myös halvempien autojen suhteen olisi jotain vaatimuksia ja toiveita. Minulla ne olivat niin suppeat kuin tietynlainen luotettavuus sekä ilmastointi. Siinä se. Samoin se että en ostaisi "paskan näköistä" autoa eli myös ulkonäkö merkkaa. Esimerkiksi uudemman korin Primeraa en enää itselle ottaisi, se on ihan kauhea.

Toisaalta maut muuttuvat ja ehkä jossain vaiheessa olenkin niin edistynyt vaareudessani että P12 Primera on kauneuden kruunu. En poissulje siis täysin mutta tällä hetkellä kyseinen automalli olisi ehdoton ei.

Minua siis vähän tympäisi se että kun joku panostaa autoon sieltä minimipäästä budjettia niin sitten ei muka mikään muu merkkaa. Siihen halusin painottaa että siellä 1000 euron autoissa nimenomaan on paljon valinnanvaraa merkin, mallin, ulkonäön, varusteiden ja muun osalta.

Ja onhan se samalla vähän kuin Game Pass: ikinä ei tiedä mitä tulee vastaan kun on avoimilla mielin. Se on minulle GP:nkin paras puoli kun voi löytää vaikka ja mitä timantteja.

Mutta kuten jo on mainittu, niin jokainen varmasti tekee kuten tykkää ja parhaaksi näkee. Sanon vain että halvemman pään autoistakin voi ihan hyvin löytää vehkeen, jossa ruksaantuu omat tarpeet. Mutta se on sitten tarpeista kiinni ja jos yksi niistä on vaikka "uusi auto", niin eihän se sitten voi toimia :D

Ehkä tuota tietynlaista mustavalkoisuutta täällä siis olen yrittänyt kommentoida.
Joo ei tässä voi itsekään väittää, etteikö tulisi vaareiltua ja huolella. Esimerkiksi mobilepayn suhteen olin järjettömän kauan vastarannan kiiskinä liikenteessä varmaankin syistä, jotka voi laittaa ”vaareilun” piikkiin. En vain ymmärtänyt, miksi perhana pitäisi alkaa tehdä asioita eri tavalla kun ennenkin kätevästi raha kulkenut nettipankista siirtelemällä :p. Somejuttujen kanssa elän täyttä päivää vaarina edelleen, enkä uskalla edes liittää pankkikorttia kännykkään/ kelloon lähimaksua varten.

En ole autoihmisiä sitten yhtään josta kertoo sekin, että olen 36 ja ajoin kortin vasta tuossa viitisen vuotta sitten. Ei ole hajuakaan, millaisia autoja tonnilla saa. Oman checklistin mukainen ja seuraava suunniteltu auto maksaa tällä hetkellä 34 tuhatta, mutta sitä hintaa nostaa ennen kaikkea auton hybridius. Tällä hetkellä mennään 2014 vuoden saksalaisella perheautolla, joka maksoi aikoinaan 18 tuhatta.
 
Minusta lauseen voi tulkita vain omaa ostoskäyttäytymistäni analysoivaksi lauseeksi. Siinä ei ole mitään yleistävää elementtiä. Kannattaa opetella tunnistamaan yleistävät lauseet erillistapauksia kuvaavista lauseista, ettei tee ylitulkintoja. Se on varsin yleinen virheellisen päättelyn muoto.
 
Minusta lauseen voi tulkita vain omaa ostoskäyttäytymistäni analysoivaksi lauseeksi. Siinä ei ole mitään yleistävää elementtiä. Kannattaa opetella tunnistamaan yleistävät lauseet erillistapauksia kuvaavista lauseista, ettei tee ylitulkintoja. Se on varsin yleinen virheellisen päättelyn muoto.
No oli mikä tahansa lause tai muu tahansa niin se erikseen mainittu "alle 10000 euron" oli se joka minut johti harhaan.

Ehkä se tosiaan on sitten vika tulkinnassani, kuten jo sanoin, mutta haittaisiko sekään jos jättäisi turhat määreet pois sotkemasta? Millä tapaa se auton hinta oli muka oleellinen? Lauseen pointti säilyy ilmankin eikä ole vaaraa että joku vaari tulee sähläämään ja ymmärtää väärin.

Mitä jos siinä olisikin ollut yli 10000 euron loppuun ajettu romu? Olisiko silloin voinut ihmetellä että miksi nimenomaan keskityt hankkimaan siitä hintaluokasta juuri sen loppuun ajetun romun? Sehän siinä minua hämäsi että kun alle 10000 euron vehkeisiin mahtuu lukemattomia eritasoisia autoja, joten se loppuunajettu romu löytyisi varmaan paljon helpommin vaikka 1000 euron autoista. Ja edelleen se pointti olisi tullut selvemmin esille kokonaan ilman mitään rahasummaa.
 
Ylös Bottom