Tuli vihdoin aloitettua tämä peli, kun se on jonkin aikaa kovalevyllä majaillut ja Destiny 2:n asennus korruptoitui toisen kerran muutaman viikon sisään. Ja varsinkin riemastuttavan Ratchet & Clank -kokemuksen jälkeen yllättävän puisevaksi osoittautunut grindaaminen ei jaksanut motivoida asentamaan D2:ta uudestaan. Joten Control.
Alusta asti peli oli ihan hurmaavan happoinen. Pelattavuushan on ihan täysin hanurista, eli ammuskelu on melkoista hehtaaripyssyllä sohimista. Vähitellen siihen kuitenkin tottui (kaikkeen tottuu), ja pelin edetessä ihan timanttinen world building alkoi kolahtaa tosi kovaa. Lisäksi loppua kohti levitointi ja tavaroiden paiskominen nostatti melkoista jumalfiilistä ja finaali oli upean hämmentävää shittiä.
Ekan läpipeluukerran perusteella totesin, että tämä nousee Remedyn peleistä mun henkilökohtaiseksi suosikiksi, ja vaikka platinoin pelin PS5:llä, aloitin välittömästi uuden läpipeluun PS4:llä (trophyn-kiilto silmissä). Tässä kohtaa tajusin taas kerran, miten korkealle tasolle tekniikka oli saatu nostettua jo edellisellä sukupolvella. Visuaalisesti eroa PS5-versioon ei juuri huomaa, vain ruudunpäivitys on tasaisempaa ja erinäisiä tahmauksia oli saatu poistettua.
Mitä tuohon tuoreeseen uutiseen tulee, niin en ole kovin innoissani. Moninpeleissä pelattavuuden merkitys korostuu, ja valitettavasti Remedy ei ole siinä parhaimmillaan. Tietysti Games-as-a-Service on päivän sana, ja kaikki haluavat päästä jakamaan kakkua, mutta kaiken maailman Destinyt ja viimeisimmät Ghost Reconit ja ylipäätään kaikki pelit, joihin myydään season passeja, ovat saaneet mut vakuuttumaan siitä, että GaaS on paskaa ja pilaa videopelit.