Ippenator
Well-Known Member
Ei olla kavereita ei. Ei toki vihamiehiäkään silti, vaikka kovin erimielisiä ollaankin, ainakin näissä peliasioissa. Eikä siinä sinänsä mitään pahaa olekaan olla eri mieltä asioista.
Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Henkilökohtaiset avautumiset (jotka eivät kuulu ketjuihin joissa ne on esitetty)
- Viestiketjun aloittaja maagiset
- Aloituspäivämäärä
nedruska
Well-Known Member
Täytyy kyllä sanoa, että onpa ylimielistä kommentointia. Tyyliä "massa nyt tykkää vaikka paskasta, mutta MINÄ tiedän, mikä on oikeasti laatua".
Sama kävi mielessä. Se oma mielipide on nyt vissiin se absoluuttinen totuus. Tai sitten olisi hyvä katsoa peiliin ja todeta että ehkä mulla on vaan eroava näkemys peleistä tyyliin yhden suhde kymmeneentuhanteen pelaajaan. Eli kuulun hyvin pieneen vähemmistöön. Ei se oma näkemys välttämättä huono ole. Se on vaan eroava. Ja tässä vaiheessa pitäisi tiedostaa olevansa hyvin pieni prosentti joka on sitä mieltä asiasta.
Fabre#4
Well-Known Member
Kyllähän sieltä dialogin joukosta tässä pelissä välillä joku korni tai ironinen kommentti tulee, mutta en silti lähtisi tämän pelin dialogia huonoksi haukkumaan. Ei ehkä uraa uurtavaa, mutta ei myöskään millään muotoa huonoa. Ihan ok-tasoiseksi sanoisin. Itse lätkin tuossa taas tätä eteenpäin reilut pari tuntia ja kohdalle osui aika paljon välinäytöstä ja dialogia sisältävä päätehtävä, jonka dialogista ja näyttelemisestä en varsinaisesti löytänyt mitään valittamista. Ei nyt mitään Oscar-tasoista settiä ollut tietenkään, mutta myöskään mitään myötähäpeisiä tuhahduksia ei tullut itseltäni myöskään. Dialogi ja näyttely eivät tosiaan tässä pelissä ole mitään sellaista, joista pitäisi varsinaisesti valittaa.
@asin ille ja varsinkin @nedruska lle kunnon yläpeukut myös. Varsinkin jälkimmäisen viesti oli sellainen, ettenpä olisi itse osannut asiaa paremmin sanoa!
@asin ille ja varsinkin @nedruska lle kunnon yläpeukut myös. Varsinkin jälkimmäisen viesti oli sellainen, ettenpä olisi itse osannut asiaa paremmin sanoa!
Ippenator
Well-Known Member
Tiedän minä oman mielipiteeni ja joissain asioissa haluan sen ilmaistakin. Ja entäs sitten jos massan suosikit ovat mielestäni usein paskaa? Ei se se edes ole sen ylimielisempi kommentti kuin tuo sinun vastakommenttisi.
Mitähän hiton merkitystä on sillä onko joku asia suosittu tai joku mielipide suosittu? Sekö tekee siitä asiasta tai mielipiteestä sitten paremman kuin vähemmän suositusta mielipiteestä? Voin kertoa että ei helvetissä tee - paitsi kaupallisessa mielessä. Muilta osin ei todellakaan. Individualismi on minulle elämän suola, ja siksi olen nimenomaan erityisen kriittinen massasuosiota kohtaan. Massa on hyvin keskimääräistä ja sen miellyttämiseen haetaan sellaisia hyvin keskimääräisiä ja laskelmoituja keinoja. Kaupallisessa mielessä toki ymmärrän tämän. Se ei kuitenkaan tee massan suosimasta asiasta tai mielipiteestä parempaa kuin kenen tahansa yksilön mielipide voi olla. Varsinkaan kiistattomissa makuasioissa,
Viimeksi muokattu:
No kyllä se enemmistö nyt vaan välillä voi luoda ns. paremman mielipiteen. Oliko Venäjän hyökkäys Ukrainaan oikeutettu? Tästäkin ollaan montaa mieltä mutta enemmistön mielestä ei. Oli vähän kaukaa haettu myönnetään
Ippenator
Well-Known Member
Enemmistö venäläisistä tukee myös Putinia, joten varmaankin Putin sitten toimii logiikkasi mukaan kuitenkin oikein mallikkaasti? Voihan asioita noin väännellä kuin sanoit, mutta lopeta se vääntely nyt kuitenkin, kun minä puhun nyt nimenomaan makuasioista. En mistään arvokysymyksistä sinänsä.
John Smith
Well-Known Member
Hyvä vetohan tämä oli Ippenaattorilta ottaa esiin "ylinäytteleminen" peleissä/elokuvissa kun ei tästä ole mielestäni paljoa tullut keskustelua vastaan. Itse olen jättänyt kiinnittämästä huomiota siihen yleensä mutta joskus se on ihan toimivaa ja joskus ärsyttävää.
Eilen esimerkiksi kun katsoin Game of Thronesii tuli sellainen dialogi vastaan mikä hieman särähtää mutta ei häiritse omalla kohdalla immersiota.
Saa kyllä olla aikamoinen "loukkaantuja" jos nämä asiat nyt menevät "ihon alle" jollakin...
Btw (offtopic), romanttiset draama elokuvat on koiranpaskoja.
Eilen esimerkiksi kun katsoin Game of Thronesii tuli sellainen dialogi vastaan mikä hieman särähtää mutta ei häiritse omalla kohdalla immersiota.
Saa kyllä olla aikamoinen "loukkaantuja" jos nämä asiat nyt menevät "ihon alle" jollakin...
Btw (offtopic), romanttiset draama elokuvat on koiranpaskoja.
En äkkiseltään hoksaa/muista mieleen jäänyttä ylinäyttelemistä kuin japanilaisessa viihtessä, ja omakohtaisemmin juuri peleissä, jossa se usein on jo lähellä teatteria. Samoin lastenohjelmissa sitä on mutta se on tarkoituksellista ja jopa toivottavaa siellä.
Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä mitä kirjoittaja milloinkin tarkoittaa siis "ylinäyttelemisellä" ja mikä olisi taas se hyvä tapa näytellä. Jos tuota haluaa jotenkin avata niin varmasti löytynee helposti videoita esimerkeiksi netistä.
Sekin vielä että onko kyse oikeasti ylinäyttelemisestä vai meneekö kenties sekaisin hahmon luonne ja näyttelijöiden/hahmojen erot ulostulossa. Vähän kuin meille suomalaisille usein voi amerikkalainen stereotyyppinen heiluminen olla todella vierasta mutta ei se silti ole varsinaisesti esittämistä tai näyttelemistä vaan enemmän kulttuurierojakin, kai. Ei sillä etteikö stereotyyppinen amerikkalainen "jees jees"-meininki olisi tekopirteää jne. mutta se tavallaan ei ole näyttelemistä vaikka se toisaalta sitä nimenomaan onkin. Jos tästä nyt ymmärtää mitä yritän sanoa.
Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä mitä kirjoittaja milloinkin tarkoittaa siis "ylinäyttelemisellä" ja mikä olisi taas se hyvä tapa näytellä. Jos tuota haluaa jotenkin avata niin varmasti löytynee helposti videoita esimerkeiksi netistä.
Sekin vielä että onko kyse oikeasti ylinäyttelemisestä vai meneekö kenties sekaisin hahmon luonne ja näyttelijöiden/hahmojen erot ulostulossa. Vähän kuin meille suomalaisille usein voi amerikkalainen stereotyyppinen heiluminen olla todella vierasta mutta ei se silti ole varsinaisesti esittämistä tai näyttelemistä vaan enemmän kulttuurierojakin, kai. Ei sillä etteikö stereotyyppinen amerikkalainen "jees jees"-meininki olisi tekopirteää jne. mutta se tavallaan ei ole näyttelemistä vaikka se toisaalta sitä nimenomaan onkin. Jos tästä nyt ymmärtää mitä yritän sanoa.
P
Poistettu jäsen 17549
Guest
En ole Horizonin jatko-osaa pelannut, mutta ekassa osassa dialogi oli ainakin ihan pökkelöä. Harvoja videopelitubettajia tulee katsottua, mutta huumorilla peleistä vääntävä Dunkview ainakin enemmän tai vähemmän repi hiuksensa Forbidden Westin dialogin kanssa (juu, ei niinkään puhetta itse näyttelijäsuorituksista, mutta kyllä niistäkin pahimmat ylilyönnit päätyivät videolle):
Mutta makuasioitahan nämä on. Muistan kun meinasi mennä tätä foorumia lukiessa jotain väärään kurkkuun, kun Naughty Dogin pelien dialogia kehuttiin uskottavaksi. Mutta hetken mietittyäni ja tarkennusta saatuani tavallaan hiffasin mitä tarkoitettiin: Hahmot kuulostavat ja tuntuvat - eivät niinkään oikeilta ihmisiltä - vaan oikeilta hahmoilta, sellaisilta joita olemme tottuneet näkemään leffoissa ja tv:ssä. Verrattuna sitten monien muiden pelien täysiin pökkelöihin.
Mutta makuasioitahan nämä on. Muistan kun meinasi mennä tätä foorumia lukiessa jotain väärään kurkkuun, kun Naughty Dogin pelien dialogia kehuttiin uskottavaksi. Mutta hetken mietittyäni ja tarkennusta saatuani tavallaan hiffasin mitä tarkoitettiin: Hahmot kuulostavat ja tuntuvat - eivät niinkään oikeilta ihmisiltä - vaan oikeilta hahmoilta, sellaisilta joita olemme tottuneet näkemään leffoissa ja tv:ssä. Verrattuna sitten monien muiden pelien täysiin pökkelöihin.
En tiedä meneekö se medialukutaitoon vai ei mutta minusta se on itsestäänselvää että mediassa olevat hahmot eivät käyttäydy ikinä kuten oikeassa elämässä ihmiset käyttäytyvät. Syynä nyt vaikkapa se että pitää samalla kertoa niitä asioita myös katsojalle, joten dialogissa kerrotaan asioita, joita ei välttämättä tarvitsisi avata oikeassa elämässä. Useat dialogitkin on medioissa vain siksi olemassa että avataan jotain asiaa, jota pelaaja ei näe tai tule näkemäänkään mutta joka tämän pitää kuitenkin tietää tarinan kannalta.
Joten totta kai hahmot eivät sillä tapaa ole uskottavia että ne "toimisivat" oikeassa elämässä mutta minä ainakin oletan että kun tästäkin puhutaan niin otetaan konteksti huomioon. Eihän lastenohjelmienkaan hahmoja kritisoida siitä että eivät ole realistisia tai uskottavia kunhan ne ovat "uskottavia" omassa kontekstissaan eli ohjelmassa, jossa ovat.
PeWiltä siis hyvä huomio mutta tässä vielä oma näkemykseni tuohon lisäykseen. Eli kiteytettynä: hahmojen ei tarvitsekaan olla uskottavia tai realistisia kuin omassa kontekstissaan. Tämän vuoksi kai se japanin teatraalisempi ulostulo toimiikin koska siinä kontekstissa se on normi.
Hyvin harva, jos mikään, media oikeasti on realistinen tai "uskottava". Miettikää vaikka jotain "my day"-videoitakin, joiden voisi joku olettaa olevan realityä mutta kaikki reality on varsin kaukana todellisuudesta. Realityä lähimpänä on ne pasiviherahot ja Niilo22:t. Samalla kun kirjoitin tuon niin siinäkö on syy heidän katsojamäärilleen? Ihmiset on kyllästyneitä epärealistisuuteen ja kaipaavat realismia? No, siellä sitä ainakin on. Minä en jaksa innostua sellaisesta päivän "kuulumisten" tai turhien jauhamisesta vaan katson mieluummin sitä mediaa, jossa on "epärealistisia" ja "epäuskottavia" hahmoja.
Joten totta kai hahmot eivät sillä tapaa ole uskottavia että ne "toimisivat" oikeassa elämässä mutta minä ainakin oletan että kun tästäkin puhutaan niin otetaan konteksti huomioon. Eihän lastenohjelmienkaan hahmoja kritisoida siitä että eivät ole realistisia tai uskottavia kunhan ne ovat "uskottavia" omassa kontekstissaan eli ohjelmassa, jossa ovat.
PeWiltä siis hyvä huomio mutta tässä vielä oma näkemykseni tuohon lisäykseen. Eli kiteytettynä: hahmojen ei tarvitsekaan olla uskottavia tai realistisia kuin omassa kontekstissaan. Tämän vuoksi kai se japanin teatraalisempi ulostulo toimiikin koska siinä kontekstissa se on normi.
Hyvin harva, jos mikään, media oikeasti on realistinen tai "uskottava". Miettikää vaikka jotain "my day"-videoitakin, joiden voisi joku olettaa olevan realityä mutta kaikki reality on varsin kaukana todellisuudesta. Realityä lähimpänä on ne pasiviherahot ja Niilo22:t. Samalla kun kirjoitin tuon niin siinäkö on syy heidän katsojamäärilleen? Ihmiset on kyllästyneitä epärealistisuuteen ja kaipaavat realismia? No, siellä sitä ainakin on. Minä en jaksa innostua sellaisesta päivän "kuulumisten" tai turhien jauhamisesta vaan katson mieluummin sitä mediaa, jossa on "epärealistisia" ja "epäuskottavia" hahmoja.
Ippenator
Well-Known Member
Ehkä tosiaan se ylinäyttely-sana on aika tulkinnallinen myöskin - siis, että mitä se loppujen lopuksi tarkoittaa? En sillä tarkoita tietenkään sellaista putous-tyyppistä aivan läskiksi (yleensä parodiamielessä ja tarkoituksella) vedettyä dialogia, vaan se mitä itse asiassa tarkoitan, on se ällöttävä hollywoodilainen yhdistelmä sellaista hyvin sliipattua ja siirappimaista särmätöntä keskustelua, jossa hahmot elehtivät ja ilmeilevät ylitehostetusti sen särmättömän kivakiva-dialoginsa yhteydessä. Ollaan muka tekemässä tosi kivoja ja joviaaleja hahmoja, mutta todellisuudessa ne ovat juurikin aivan älyttömän tekopirteitä, tai epärealistisen ja amerikkalaisen tyhjän kuoren varaan rakennettuja äärimmäisen tylsiä ja ainakin itseäni nimenomaan ärsyttäviä hahmoja. Näin siis minä ne ainakin koen melkeinpä kaikki hahmot vaikkapa Horizon Forbidden Westissä. Ja kovin paljon tuota löytyy niistä itseäni aika paljon ärsyttämään alkaneista Marvel-elokuvista, ja toki valtavasta määrästä muitakin suosittuja hollywood-elokuvia. Ei siinä mitään, monelle ne kolahtavat, ja ovat ne siis yleensä suosittuja tuollaista paljonkin sisältävät teokset. Mutta ne voivat kyllä myös varsin monia ärsyttääkin, joten turha siitä on sinänsä loukkaantua, mikäli joku ei satu pitämään tuollaisista hahmoista, vaikka sitten itselleen ne olisivatkin ihan hyviä ja miellyttäviä hahmoja.
Kun sinä taisit nimenomaan pyytää tarkempia esimerkkejä, niin en kyllä ala niitä sen paremmin etsimään, kun minulle on sitä ollut melkeinpä kaikki Horizon Forbidden Westissä näkemäni ja kuulemani dialogi. Pahimpia esimerkkejä ehkä Varl hahmona ja hänen kanssaan käydyt keskustelut. En pystynyt kyllä noita katsomaan juuri ollenkaan, kun niin pahasti alkoi hampaita kiristelemään. Aloyn näyttelijä kyllä puhuu ihan ok muutoin, mutta jotkut repliikit on kyllä aika huonosti kirjoitettu ja saavat hahmon tuntumaan ajoittain ylimieliseltä tai myöskin hölmöltä. Näyttelijä tekee kyllä kuitenkin oikeastaan minunkin mielestäni tuon hahmon osalta ihan hyvää työtä äänenkäyttönsä ja muunkin näyttelemisen osalta. Ja tosiaan, kuten jo aiemmin mainitsin, niin keskustelut Aloyn ja Gaian välillä olivat itse asiassa niitä ensimmäisiä mielestäni ihan oikeasti laadukkaita dialogeja, mitä minulle on pelissä vastaan tullut. Eli ehkä pelissä on tälläkin osa-alueella minullekin toivon kipinää olemassa.
Ja toki tuon vaiheen jälkeen on peli alkanut muutenkin maistumaan selvästi paremmin, kun tarinaan tuli enemmän lihaa luiden ympärille ja pääsi maailmaakin tutkimaan taas monelta taholta lisää ja toteamaan, että pelimaailma on kyllä itsessään upea, ja pelattavuuskin toimii useimmiten varsin hyvin minunkin makuuni.
Viimeksi muokattu:
P
Poistettu jäsen 17549
Guest
Keskustelua enemmän sivusta seuranneena uskon, että tuo "ylinäyttely" oli varmaan (kuten Ippenator itse totesikin), ehkä vähän liikaa tulkinnanvaraa jättävä ilmaisu. Mutta nyt kun avattiin mistä kyse, niin juuri tästä arvelinkin olevan kyse. Huikattakoon että itse olen pitkälti samoilla linjoilla tässä makuasiassa, eli saan enempää kosketuspintaa vähän erilaisten tarinoiden hahmoista kuin näistä Marvel-leffoista tai esim. Horizonista.
shamaniacilta toki myös hyvä huomio, eli hahmojen ja dialogin toimivuus pelin/elokuvan/jne. maailman sisällä. Ei kukaan tosielämässä puhu tarantinomaista tai vaikkapa kaurismäkeläistä "kieltä", mutta elokuvissa se voi katsojan mausta riippuen toimia erittäin hyvin.
shamaniacilta toki myös hyvä huomio, eli hahmojen ja dialogin toimivuus pelin/elokuvan/jne. maailman sisällä. Ei kukaan tosielämässä puhu tarantinomaista tai vaikkapa kaurismäkeläistä "kieltä", mutta elokuvissa se voi katsojan mausta riippuen toimia erittäin hyvin.
Kyllä tuo nyt enemmän avasi tuota näkemystä/mielipidettä. En minäkään sellaisesta tekopirteydestä pidä mutta enemmän kuin hahmot, on minua ärsyttänyt turha tai paljo dialogi. Ei siis niinkään välttämättä se kuka puhuu ja miten vaan kuinka paljon ja kuinka tärkeää/turhaa asiaa.
Tuossa Forbidden Westissä on dialogia ihan hitosti ja pakosta sinne mahtuu aika paljon täytettäkin. Ja sitten kun on vähän peliaikaa ja haluaisi saada asioita aikaiseksikin niin joku Varlin tai muun selitys jostain asiasta ei välttämättä siinä hetkessä jaksa kiinnostaa kun haluaisi hakata dinoja ja edetä juonessa.
Ainakin omalla kohdalla tiedostan että yksi painava syy siis dialogiin turhautumiselle on oma kiire saada peliä eteenpäin vähäisellä peliajalla. Jos siitä parista tunnista menee pääosa siihen että kuuntelee passiivisesti hahmojen selityksiä niin se turhauttaa. Ei niinkään se miten se on sanottu ja minkä hahmot suusta.
Mutta tämä siis minun kokemukseni tästä. Huomasin välillä olevani ihan eri mielentilassa ja jopa odotin mitä asiaa tyypeillä on. Lisäksi lämpenin hahmoille pelin edetessä sillä pelin alussa en edes muistanut suuren osan nimiä enkä ollut edes varma mitä Varlin kanssa ykkösessä tehtiin ja mistä oli tuttu. Sehän selvisi kakkosenkin kautta sitten mutta joka tapauksessa ainakin minulla tämän kanssa oli ongelmia enemmän siinäkin että haluasi ehkä keskittyä muuhunkin kuin dialogin kuunteluun ja että hahmot eivät olleet jääneet mieleen.
Esimerkiksi Mass Effect 2:ssa oli kuin vanhojen tuttujen pariin olisi päässyt ja oikein odotti milloin pääsee juttelemaan ykkösestä tuttujen hahmojen kanssa. Forbidden Westissä ei ollut samanlaista tunnesidettä, joten hahmot tuntuivat ainakin minulle alkuun lähinnä pakollisesta pahalta, jotka jauhavat jotain elämää suurempaa tarinaa. Kunnes jossain kohtaa niistä alkoi välittää ja kiinnostui niiden tarinoista ja sanottavasta.
Tuossa Forbidden Westissä on dialogia ihan hitosti ja pakosta sinne mahtuu aika paljon täytettäkin. Ja sitten kun on vähän peliaikaa ja haluaisi saada asioita aikaiseksikin niin joku Varlin tai muun selitys jostain asiasta ei välttämättä siinä hetkessä jaksa kiinnostaa kun haluaisi hakata dinoja ja edetä juonessa.
Ainakin omalla kohdalla tiedostan että yksi painava syy siis dialogiin turhautumiselle on oma kiire saada peliä eteenpäin vähäisellä peliajalla. Jos siitä parista tunnista menee pääosa siihen että kuuntelee passiivisesti hahmojen selityksiä niin se turhauttaa. Ei niinkään se miten se on sanottu ja minkä hahmot suusta.
Mutta tämä siis minun kokemukseni tästä. Huomasin välillä olevani ihan eri mielentilassa ja jopa odotin mitä asiaa tyypeillä on. Lisäksi lämpenin hahmoille pelin edetessä sillä pelin alussa en edes muistanut suuren osan nimiä enkä ollut edes varma mitä Varlin kanssa ykkösessä tehtiin ja mistä oli tuttu. Sehän selvisi kakkosenkin kautta sitten mutta joka tapauksessa ainakin minulla tämän kanssa oli ongelmia enemmän siinäkin että haluasi ehkä keskittyä muuhunkin kuin dialogin kuunteluun ja että hahmot eivät olleet jääneet mieleen.
Esimerkiksi Mass Effect 2:ssa oli kuin vanhojen tuttujen pariin olisi päässyt ja oikein odotti milloin pääsee juttelemaan ykkösestä tuttujen hahmojen kanssa. Forbidden Westissä ei ollut samanlaista tunnesidettä, joten hahmot tuntuivat ainakin minulle alkuun lähinnä pakollisesta pahalta, jotka jauhavat jotain elämää suurempaa tarinaa. Kunnes jossain kohtaa niistä alkoi välittää ja kiinnostui niiden tarinoista ja sanottavasta.
J.Sunderland
Well-Known Member
Kirjoittelen tällä hetkellä pääosin Switchin ja Xboxin peleistä, koska näillä konsoleilla nyt tulee pelattua aktiivisesti. 3DS:n ja Stadian peleistä on myös jotain tullut kirjoiteltua ja toki olen myös kirjoitellut Steam Deckista, vaikka sitä en omistakaan vielä, mutta joka tapauksessa, laajasti tulee kirjoiteltua eri alustojen peleistä ja alustoista, joita tulee käytettyä.
PS5:n puolelta olen muistaakseni kommentoinut Returnalia, Kenaa ja Deathlooppia näiden omissa ketjuissa, eli sitä kolmikkoa, joka konsolilla kiinnostaa. Kaikkia olen kehunut. Eiköhän sitten joskus aikanaan tule kirjoiteltua enemmänkin, kun itse konsoli tulee hankittua.
Suosittelen myös sinulle useamman konsolin hankintaa, niin saat vähän perspektiiviä itsekin.
Fabre#4
Well-Known Member
Nyt kun vauhtiin pääsit, niin olisin kyllä toisaalta ihan kiinnostunut lukemaan samantyylisen oodin uusimman Halo-sarjan pelin ketjussa. Jos mennään samalla pisteytyslogiikalla, niin olisihan se kiva lukea 'arvostelu', jossa kyseinen peli saa 3-4/10 pisteet, kun sarja on kuitenkin ollut sitä ihan sitä samaa "toimintatöräytystä" 6-7 pelin verran neljässä eri laitesukupolvessa.
Jos Halo ei käy, niin hätätapauksessa kelpuutan myös Forza-sarjojen pelit tai vaikka Gears Of War-sarjan myös.
Dragonfly
KonsoliFIN Alumni
Pitäisikö tämän olla jonkin sortin piikki, ettei @PeWi muka kirjoittaisi kriittistä arvostelua Xboxin yksinoikeuspelistä? Eihän @PeWi edes kirjoittele Xbox pelien ketjuihin. Taida kaveri edes omistaa Microsoftin konsolia, että nyt kyllä haukut ihan väärää puuta.
Onko tämä nyt sellainen, että kun pleikkarin pelistä sanottiin paha sana, niin sanokaa nyt joku äkkiä myös Xboxin pelistä että puntit on tasan?
Fabre#4
Well-Known Member
Lähinnä se oli toteamus ja asian ottaminen esille, että toivottavasti pisteytyslogiikka on 'universiaali' ja pätee yli peli- ja laiterajojen. Muutenhan noissa pisteytyskriteereissä ei olisi mitään järkeä tai logiikkaa mukana.
Toisaalta näen kyllä heti tuossa kriteeristössä isonkin ongelman. 1-2 laitesukupolven päästä meillä on vain maksimissaan 5-6/10 arvoisia pelejä tarjolla pelattaviksi, kun kolmannen persoonan seikkailu-/toimintapelit kuitenkin ovat pohjimmiltaan ja perustoiminnoiltaan aika 'samanlaisia'. Eivätkä ne fps-räiskinnätkään nyt niin kauheasti toisistaan eroa, vaan perustoiminnoiltaan ovat samoja. Jos tällaisten pelien maksimipisteet putoavat yhdellä per laitesukupolvi, koska pelit pysyvät 'liian samanlaisina', niin vuonna 2030 meillä tosiaan on sitten vain maksimissaan 5-6/10 arvoisia pelejä tarjolla. Jos siis kyseisellä arvostelulogiikalla mennään.
Äkkiä postia Naughty Dogille, että jos joskus tekevät The Last Of Us-sarjaan osat 3 ja 4, niin homma on räjäytettävä ihan atomeiksi ja rakennettava kirjaimellisesti täysin alusta uudelleen. Sillä jos kehtaavat käyttää edes samantyylisiä gameplay-ideoita, kuin kahdessa ensimmäisessä, niin maksimipisteet arvosteluissa ovat vain 6/10! Äärimmäisesti kärjistettynä näinhän se käytännössä menisi. Toki saman postin voisi lähettää Halon tekijöille myös. Koko fps-genre on rakennettava uudestaan, koska 'liiallinen samankaltaisuus gameplayssä ja sisällössä' laskee maksimipisteitä arvosteluissa 1/10 per laitesukupolvi.
Ja entäs autopelit sitten? Formulat? Niissä ajetaan kuitenkin pohjimmiltaan aina vaan niillä 'samoilla radoilla' ympäriinsä. Lasketaanko niistäkin maksimipisteitä per laitesukupolvi, kun ovat niin 'samanlaisia' edelliseen verrattuna? Ajatelkaa nyt vaikka Formulaakin! Seuraavassa laitesukupolvessa formulapelien maksimipisteet ovat 6/10, koska formulapeli on liian...formulapelimäinen!
P
Poistettu jäsen 17549
Guest
Olen joskus miettinyt, että millainen ihminen on jonkin konsolin ylpeä omistaja. Noh, selvisi ehkä sekin
Dragonfly
KonsoliFIN Alumni
Kysytään nyt se oleellisin kysymys alta pois. Miksi luulet ettei @PeWi :n pisteytyslogiikka olisi sama yli peli- ja laiterajojen?
Pelien yhteen muottiin painuminen on aiheena kyllä mielenkiintoinen vaikka sitä näin kärjistäen lähtisikin purkamaan. Taisin jossain toisessa ketjussa mainitakin jo indiepelien loistavuudesta ja innovoinnista. Sen sijaan ison budjetin AAA-pelit ajautuvat harmillisesti aina vaan lähemmäs toisiaan, koska riskejä ei voida tai uskalleta ottaa. Tämä sitten tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun avoimen maailman seikkailupelien hyväksi todettu checklist -kaava (tuttavallisemmin Ubi-kaava) on löydetty, niin sitä monistetaan pelistä toiseen vaihtaen lähinnä aihealuetta ja tehden hienompaa grafiikkaa sukupolvesta toiseen. Ei tarvitse Elden Ringiä kauempaa etsiä tämän kaavan rikkojaa ja samalla myynti- ja arvostelumenestystä. Pelaajat siis selvästikin tykkäävät myös jostain muusta kuin täyteen tungetusta käyttöliittymästä ja kartasta täynnä palluroita.
Kyse ei ole myöskään siitä, että koko peli pitäisi "räjäyttää auki" innovoidakseen tiettyä lajityyppiä. Niin Elden Ringissä kuin vaikka Zelda Breath of the Wildissa on samantyylinen kolmannen persoonan kamera, edelleen taistellaan vihollisia vastaan ja edelleen on avoin maailma missä seikkailla. Tietyt peruspilarit ovat siis siellä silti, mutta mitä niiden päälle on rakennettu ja ennen kaikkea miten.
Muissa lajityypeissä toistuu tämä ihan sama. Ensimmäisen persoonan räiskintä on pohjimmiltaan ammuskelua kuvattuna hahmon silmistä, mutta hankala se on silti väittää että Doom Eternal tai uusin Cod olisivat samanlaisia pelata.
Sen sijaan oikeaan elämään pohjaavat pelit ovat hankalampia. Formulapelin on pakko olla formulamainen, kuin sitähän ne oikean elämän formulatkin on. Oikeastaan ihan sama muidenkin todellisuutta mallintavien urheilupelien kanssa. Siellä innovointina voitaisiin varmaan pitää lähemmäksi todenmukaisuuteen pääsyä. Laserskannatut radat, paremmin mallinnettu fysiikka, dynaaminen sää ja niin edelleen.