Eclipse menee varmaan hankintaan, kun seuraava painos tulee myyntiin. Arkham Horror on kiinnostanut jo monta vuotta, mutta epäilen ettei vaimo tai kaverit jaksa sitä pelata liian pitkän peliajan ja tekstimäärän takia. Onneksi luin että peli toimii hyvin myös yksinpelinä, joten taitaa olla hankintalistalla ennen Eclipsea.
Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Lautapelit
- Viestiketjun aloittaja tvaajasaari
- Aloituspäivämäärä
Vastaus: Lautapeli
Podcast-mainos: kauan odotettu lautapelijakso saapuu ensi viikolla. Keskustelussa mukana kolme hardcore-lautapeliharrastajaa, joille voi heitellä kaikenlaisia kysymyksiä lautapeleihin ja niiden pelaamiseen liittyen. Joko tähän jatkoksi tai vaikka osoitteeseen podcast@konsolifin.net.
Podcast-mainos: kauan odotettu lautapelijakso saapuu ensi viikolla. Keskustelussa mukana kolme hardcore-lautapeliharrastajaa, joille voi heitellä kaikenlaisia kysymyksiä lautapeleihin ja niiden pelaamiseen liittyen. Joko tähän jatkoksi tai vaikka osoitteeseen podcast@konsolifin.net.
Vastaus: Lautapelit
Heitänpä tähän jatkoksi:
Haluaisin tietää arvon hardcore-harrastajilta heidän parhaimmat co-op (tai player vs. board, tai millä ikinä nimellä kulkevatkaan) lautapelikokemuksensa, tai vastaavat pelit joita ei ole vielä päässyt pelaamaan, mutta mitkä ovat kovassa suosiossa?
Lisäksi (vaikka aavistuksen aiheen vierestä meneekin) kiinnostaa myös pöytä/figupelipuolelta samankaltaiset co-op pelit, kun kuvittelen harrastuksen myös teillä sille saralle rönsyilevän?
Ja kirsikkana, olisi kiva tietää yhteen lauseeseen tiivistetty mielipide pelistä nimeltä The Campaign for North Africa.
Heitänpä tähän jatkoksi:
Haluaisin tietää arvon hardcore-harrastajilta heidän parhaimmat co-op (tai player vs. board, tai millä ikinä nimellä kulkevatkaan) lautapelikokemuksensa, tai vastaavat pelit joita ei ole vielä päässyt pelaamaan, mutta mitkä ovat kovassa suosiossa?
Lisäksi (vaikka aavistuksen aiheen vierestä meneekin) kiinnostaa myös pöytä/figupelipuolelta samankaltaiset co-op pelit, kun kuvittelen harrastuksen myös teillä sille saralle rönsyilevän?
Ja kirsikkana, olisi kiva tietää yhteen lauseeseen tiivistetty mielipide pelistä nimeltä The Campaign for North Africa.
Vastaus: Lautapelit
Suosittuja yhteistyöpelejä ovat muun muassa Arkham Horror, Battlestar Galactica, Forbidden Island, Ghost Stories, Mansions of Madness, Pandemic, Shadows Over Camelot, Space Alert ja The Resistance. Näitä pelejä näkee ehkä eniten top-listoissa ja ne ovat hyviä, kannattaa katsoa (vaikka boardgamegeekistä) minkä teema ja pelimekaniikka kiinnostaa eniten.
Suosittuja yhteistyöpelejä ovat muun muassa Arkham Horror, Battlestar Galactica, Forbidden Island, Ghost Stories, Mansions of Madness, Pandemic, Shadows Over Camelot, Space Alert ja The Resistance. Näitä pelejä näkee ehkä eniten top-listoissa ja ne ovat hyviä, kannattaa katsoa (vaikka boardgamegeekistä) minkä teema ja pelimekaniikka kiinnostaa eniten.
Omenanraato
Well-Known Member
Mikäs olis hyvä lautapeli kahdelle hengelle? Sellaisia et vois asuntovaunussa pelailua lasten nukkumaanmenon jälkeen 1-2h lasillisen ääressä.
Lisäksi kiinnostaisi lautapeli jota vois pelata siten, että 3vuotiaskin sitä jaksaisi pelata, mutta vanhemmille ei olisi aivan pakkopullaa. (Muuttuva labyrintti käynyt mielessä)
Lisäksi kiinnostaisi lautapeli jota vois pelata siten, että 3vuotiaskin sitä jaksaisi pelata, mutta vanhemmille ei olisi aivan pakkopullaa. (Muuttuva labyrintti käynyt mielessä)
Vastaus: Lautapelit
Tsuro tai suomalaisten suunnittelema Walnut Grove, miksei myös suomeksi julkaistu Dominion. Dominion on kohtuullisen helppo oppia, pelkkä tuuri ei ratkaise pelejä, on leppoisaa pelattavaa (ei pelaajien välistä nokittelua) ja mikäli haluaa lisää, löytyy Dominioniin monta lisäosaa. Peli kestää pelaajista riippuen 20-50 min, alussa ehkä kauemmin. Tsurosta ja Walnut Grovesta ei ole henkilökohtaista kokemusta, mutta monet pelaajat niitäkin kehuvat.
Lautapelit.fi:n suosittelulistalla 3-vuotiaalle näyttää olevan Myyrän parhaat pelit, Katamino ja Choco. Lasten Carcassonne saattaisi olla ihan hyvä myös, riippuen toki lapsen kiinnostuksesta. Vanhempien kanssa lapset oppivat vaikeampiakin pelejä yllättävän hyvin, joten rohkeasti kokeilemaan. Muuttuva labyrintti on klassikko, sitä voi helposti suositella.
Tsuro tai suomalaisten suunnittelema Walnut Grove, miksei myös suomeksi julkaistu Dominion. Dominion on kohtuullisen helppo oppia, pelkkä tuuri ei ratkaise pelejä, on leppoisaa pelattavaa (ei pelaajien välistä nokittelua) ja mikäli haluaa lisää, löytyy Dominioniin monta lisäosaa. Peli kestää pelaajista riippuen 20-50 min, alussa ehkä kauemmin. Tsurosta ja Walnut Grovesta ei ole henkilökohtaista kokemusta, mutta monet pelaajat niitäkin kehuvat.
Lautapelit.fi:n suosittelulistalla 3-vuotiaalle näyttää olevan Myyrän parhaat pelit, Katamino ja Choco. Lasten Carcassonne saattaisi olla ihan hyvä myös, riippuen toki lapsen kiinnostuksesta. Vanhempien kanssa lapset oppivat vaikeampiakin pelejä yllättävän hyvin, joten rohkeasti kokeilemaan. Muuttuva labyrintti on klassikko, sitä voi helposti suositella.
Vastaus: Lautapelit
Tuoreimman KFIN-podcastin innoittamana ajattelin kirjoittaa ajatuksia muutamista lautapeleistä, joita olen viimeisen noin puolen vuoden aikana kokeillut.
Varsinainen lautapelihistoriani ei ole kovin kummoinen. Pari vuosikymmentä sitten tuli pelattua jonkin verran Riskiä ja kynäpaperiropeltajille hyvin sopineita HeroQuestia ja Talismania, mutta sen jälkeen lautapelipuoli jäi käytännössä kokonaan unholaan 15 vuodeksi pöytäroolipelien kanssa. Moderneihin lautapeleihin olen päässyt varsinaisesti tutustumaan vasta tänä vuonna, kun uudesta työpaikastani löytyy pari lautapeliharrastajaa, ja olemme muutamia työpäiviä päättäneet lyhyisiin tai hieman pitempiinkin lautapelisessioihin. Pidän ehdottomasti enemmän yhteistyöpeleistä kuin kilpailullisista peleistä, ja näistä mainitsemistani vain High Frontier on perinteisessä mielessä kilpailullinen peli.
Podcastissakin lyhyesti puitu Space Alert on aivan hillitön peli. Konsepti on lyhyesti se, että reagoidaan kymmenen minuutin mittaiselta ääniraidalta(!) tuleviin asioihin yrittäen suunnitella koordinoidusti tekemisiä muiden kanssa niin, että avaruusaluksella asiat toimivat ja vihulaiset saadaan hengiltä. En yleensä pidä tiukan aikarajan kanssa toimimisesta, mutta Space Alertissa on jotain omituisen kiehtovaa. Sen etuna on myös kohtuullinen kesto, koko homman saa hoidettua puolessa tunnissa. Ensin kymmenen minuutin kaoottinen information overload kun yritetään jotenkin tajuta mitä tapahtuu, kun pitäisi seurata ääniraitaa ja pelilautaa ja kommunikoida neljän muun pelaajan kanssa samaan aikaan. Sitten selvittelyvaihe, joka on usein kuin katsoisi junaonnettomuutta hidastettuna. Täysin hallitsematonta kaaosta kun jotain unohtui tai odottamatonta tapahtui huonon tuurin vuoksi, ja puolet hienoista suunnitelmista menee pieleen. Space Alertiin saa myös käytännössä loputtomasti mielensä mukaista pelattavaa, sillä pelin mukana tulevien CD:iden lisäksi netistä löytyy luonnollisesti lelut, joilla voi generoida lisää tehtäviä: Space Alert - Flash Mission Player
Toisesta ääripäästä mielenkiintoinen esimerkki on High Frontier, joka on peli aurinkokunnan tutkimisesta, tavoitteena rakentaa eniten tehtaita tai vartioasemia ympäri aurinkokuntaa. Huomaa kyllä, että pelin on suunnitellut rakettitiedemies, sillä teknologiat ovat oikeita, eli eivät mitenkään pelillisessä tasapainossa, ja pelilautaakaan ei ole suunniteltu pelillisessä mielessä vaan se on täynnä fysikaalisesti oikeita lentoratoja. Hahmottamiseen menee tuokio, ja kun peliä kokeiltiin meni pelkkien sääntöjen läpikäymiseen kolme tuntia. Itse pelistä selvittiin vain viidessä tunnissa kun aloitettiin lentävällä lähdöllä leikaten varmaan parin tunnin edestä alkusäätöä. Kun pelin kimpussa oli toimistollinen insinöörejä saatiin erinomainen Analysis Paralysis -esimerkki. Suuri osa pelistä oli sitä, että pitkä tovi lasketaan vaihtoehtoisten lentoratojen polttoaineenkulutuksia ja polttoaineen massan vaikutusta rakettien työntövoimaan, ja sitten todetaan että ei teekään mitään vielä kun ei ole riittävästi resursseja. Toisaalta peli myös loppui lähes yllättäen juuri kun se oli alkanut käydä mielenkiintoiseksi. Melko kuvaavaa oli sekin, että käytössä oli yksinkertaistetut säännöt, joista puuttui noin puolet kaikesta säädettävästä... Vahvasti taulukkolaskennan makuinen peli, mutta silti haluttaisi kokeilla uudestaan.
Suurin suosikkini on kuitenkin ollut muutaman vuoden takaiseen television tieteissarjaan perustuva Battlestar Galactica. Periaatteessa se on yhteistyöpeli jossa ihmiset matkaavat kriisistä kriisiin ja yrittävät päästä karkuun Cyloneita ennen resurssien loppumista, mutta sillä twistillä että osa pelaajista onkin salaa Cylon-agentteja, jotka yrittävät laittaa kapuloita rattaisiin muiden huomaamatta. Lopputulos on aivan loistavasti onnistunut yhdistelmä epätoivoa ja paranoiaa. Pelit voivat tosin venähtää helposti viiteen tuntiin, mutta kaikilla pelaajilla on yleensä jotain tekemistä muidenkin vuoroilla, joten ei tarvitse vain pyöritellä peukaloita muita odotellessa.
Tuoreimman KFIN-podcastin innoittamana ajattelin kirjoittaa ajatuksia muutamista lautapeleistä, joita olen viimeisen noin puolen vuoden aikana kokeillut.
Varsinainen lautapelihistoriani ei ole kovin kummoinen. Pari vuosikymmentä sitten tuli pelattua jonkin verran Riskiä ja kynäpaperiropeltajille hyvin sopineita HeroQuestia ja Talismania, mutta sen jälkeen lautapelipuoli jäi käytännössä kokonaan unholaan 15 vuodeksi pöytäroolipelien kanssa. Moderneihin lautapeleihin olen päässyt varsinaisesti tutustumaan vasta tänä vuonna, kun uudesta työpaikastani löytyy pari lautapeliharrastajaa, ja olemme muutamia työpäiviä päättäneet lyhyisiin tai hieman pitempiinkin lautapelisessioihin. Pidän ehdottomasti enemmän yhteistyöpeleistä kuin kilpailullisista peleistä, ja näistä mainitsemistani vain High Frontier on perinteisessä mielessä kilpailullinen peli.
Podcastissakin lyhyesti puitu Space Alert on aivan hillitön peli. Konsepti on lyhyesti se, että reagoidaan kymmenen minuutin mittaiselta ääniraidalta(!) tuleviin asioihin yrittäen suunnitella koordinoidusti tekemisiä muiden kanssa niin, että avaruusaluksella asiat toimivat ja vihulaiset saadaan hengiltä. En yleensä pidä tiukan aikarajan kanssa toimimisesta, mutta Space Alertissa on jotain omituisen kiehtovaa. Sen etuna on myös kohtuullinen kesto, koko homman saa hoidettua puolessa tunnissa. Ensin kymmenen minuutin kaoottinen information overload kun yritetään jotenkin tajuta mitä tapahtuu, kun pitäisi seurata ääniraitaa ja pelilautaa ja kommunikoida neljän muun pelaajan kanssa samaan aikaan. Sitten selvittelyvaihe, joka on usein kuin katsoisi junaonnettomuutta hidastettuna. Täysin hallitsematonta kaaosta kun jotain unohtui tai odottamatonta tapahtui huonon tuurin vuoksi, ja puolet hienoista suunnitelmista menee pieleen. Space Alertiin saa myös käytännössä loputtomasti mielensä mukaista pelattavaa, sillä pelin mukana tulevien CD:iden lisäksi netistä löytyy luonnollisesti lelut, joilla voi generoida lisää tehtäviä: Space Alert - Flash Mission Player
Toisesta ääripäästä mielenkiintoinen esimerkki on High Frontier, joka on peli aurinkokunnan tutkimisesta, tavoitteena rakentaa eniten tehtaita tai vartioasemia ympäri aurinkokuntaa. Huomaa kyllä, että pelin on suunnitellut rakettitiedemies, sillä teknologiat ovat oikeita, eli eivät mitenkään pelillisessä tasapainossa, ja pelilautaakaan ei ole suunniteltu pelillisessä mielessä vaan se on täynnä fysikaalisesti oikeita lentoratoja. Hahmottamiseen menee tuokio, ja kun peliä kokeiltiin meni pelkkien sääntöjen läpikäymiseen kolme tuntia. Itse pelistä selvittiin vain viidessä tunnissa kun aloitettiin lentävällä lähdöllä leikaten varmaan parin tunnin edestä alkusäätöä. Kun pelin kimpussa oli toimistollinen insinöörejä saatiin erinomainen Analysis Paralysis -esimerkki. Suuri osa pelistä oli sitä, että pitkä tovi lasketaan vaihtoehtoisten lentoratojen polttoaineenkulutuksia ja polttoaineen massan vaikutusta rakettien työntövoimaan, ja sitten todetaan että ei teekään mitään vielä kun ei ole riittävästi resursseja. Toisaalta peli myös loppui lähes yllättäen juuri kun se oli alkanut käydä mielenkiintoiseksi. Melko kuvaavaa oli sekin, että käytössä oli yksinkertaistetut säännöt, joista puuttui noin puolet kaikesta säädettävästä... Vahvasti taulukkolaskennan makuinen peli, mutta silti haluttaisi kokeilla uudestaan.
Suurin suosikkini on kuitenkin ollut muutaman vuoden takaiseen television tieteissarjaan perustuva Battlestar Galactica. Periaatteessa se on yhteistyöpeli jossa ihmiset matkaavat kriisistä kriisiin ja yrittävät päästä karkuun Cyloneita ennen resurssien loppumista, mutta sillä twistillä että osa pelaajista onkin salaa Cylon-agentteja, jotka yrittävät laittaa kapuloita rattaisiin muiden huomaamatta. Lopputulos on aivan loistavasti onnistunut yhdistelmä epätoivoa ja paranoiaa. Pelit voivat tosin venähtää helposti viiteen tuntiin, mutta kaikilla pelaajilla on yleensä jotain tekemistä muidenkin vuoroilla, joten ei tarvitse vain pyöritellä peukaloita muita odotellessa.
Vastaus: Lautapelit
Kaksi lautapeliä, joita voi lämpimästi suositella:
Summoner Wars | Games | Plaid Hat Games
Summoner wars on "shakki" -tyylinen lautapeli, jossa oman joukkueen summoner toimii kuten kuningas shakissa, eli häviät pelin, jos menetät summonerisi. Kuitenkin myös amatööreillä on mahdollisuus pärjätä pelissä, sillä "syönti" tapahtuu noppia heittämällä. Pelistä tekee mielenkiintoisen se, että kaikilla joukkueilla on erilaiset vahvuudet ja heikkoudet, joten taktiikka on valittava joukkueen mukaan. Peliä voi pelata 1 vs. 1 tai 2 vs. 2. Pienenä miinuksena voin todeta, että pelin alussa voi sääntökirjan lukemiseen melko kauan aikaa.
The Resistance | Board Game | BoardGameGeek
The Resistance on peli, jossa toinen joukkue pyrkii suorittamaan tehtäviä, ja toinen sabotoimaan niitä. Toinen joukkue saa onnistuneesta tehtävästä pisteen, ja toinen sabotoidusta. Peliä pelataan paras 3:sta periaatteella.
Peli alkaa "hyvisten" ja "vakoilijoiden" arpomisella. Pelin alussa vakoojat tuntevat toiset vakoojat, mutta hyvikset eivät tiedä, ketkä ovat vakoojia. Pelin idea perustuukin hyvin pitkälle vakoojien etsintään pelaajista ja toisaalta hyvään valehtelu taitoon. Mitä enemmän pelaajia, sen mielenkiintoisemmaksi peli muuttuu. Peliin vaaditaan 5-10 pelaajaa, joten kyseessä on loistava party peli.
Kaksi lautapeliä, joita voi lämpimästi suositella:
Summoner Wars | Games | Plaid Hat Games
Summoner wars on "shakki" -tyylinen lautapeli, jossa oman joukkueen summoner toimii kuten kuningas shakissa, eli häviät pelin, jos menetät summonerisi. Kuitenkin myös amatööreillä on mahdollisuus pärjätä pelissä, sillä "syönti" tapahtuu noppia heittämällä. Pelistä tekee mielenkiintoisen se, että kaikilla joukkueilla on erilaiset vahvuudet ja heikkoudet, joten taktiikka on valittava joukkueen mukaan. Peliä voi pelata 1 vs. 1 tai 2 vs. 2. Pienenä miinuksena voin todeta, että pelin alussa voi sääntökirjan lukemiseen melko kauan aikaa.
The Resistance | Board Game | BoardGameGeek
The Resistance on peli, jossa toinen joukkue pyrkii suorittamaan tehtäviä, ja toinen sabotoimaan niitä. Toinen joukkue saa onnistuneesta tehtävästä pisteen, ja toinen sabotoidusta. Peliä pelataan paras 3:sta periaatteella.
Peli alkaa "hyvisten" ja "vakoilijoiden" arpomisella. Pelin alussa vakoojat tuntevat toiset vakoojat, mutta hyvikset eivät tiedä, ketkä ovat vakoojia. Pelin idea perustuukin hyvin pitkälle vakoojien etsintään pelaajista ja toisaalta hyvään valehtelu taitoon. Mitä enemmän pelaajia, sen mielenkiintoisemmaksi peli muuttuu. Peliin vaaditaan 5-10 pelaajaa, joten kyseessä on loistava party peli.
Vastaus: Lautapelit
Kaverin kanssa joskus suunniteltiin lautapeliä. Piirrettiin levyyn värikynillä kartta ja tehtiin 16 eri hahmokortti ja kirjoitettiin pirusti tapahtumakortteja. Nopilla sitten heitetään jne. sai valita kuudestatoista eri hahmosta ja sai valita haluaako tappaa toisen vai etsiä yhdessä eri osia kiveen vai etsiä ihan yksin osat kiveen. Jokatapauksessa meinatiin tehdä semmoinen lautapeli joka olisi ollut mahdollisimman laaja ja semmoinen aika vapaa jossa voisi tapahtua melkein mitä vain.
Harmi, että se lauta ja muut tilpehöörit on hukattu vuosien mittaan jonnekin.
Kaverin kanssa joskus suunniteltiin lautapeliä. Piirrettiin levyyn värikynillä kartta ja tehtiin 16 eri hahmokortti ja kirjoitettiin pirusti tapahtumakortteja. Nopilla sitten heitetään jne. sai valita kuudestatoista eri hahmosta ja sai valita haluaako tappaa toisen vai etsiä yhdessä eri osia kiveen vai etsiä ihan yksin osat kiveen. Jokatapauksessa meinatiin tehdä semmoinen lautapeli joka olisi ollut mahdollisimman laaja ja semmoinen aika vapaa jossa voisi tapahtua melkein mitä vain.
Harmi, että se lauta ja muut tilpehöörit on hukattu vuosien mittaan jonnekin.
Omenanraato
Well-Known Member
Tulipa tarjouksesta ostettua Airlines eurooppa.. Onko jollekin tuttu? Vaikutti ainakin siltä et menee tovi sisäistää ees ohjeita.
Omenanraato
Well-Known Member
Jutellaan nyt hieman yksin.
Tuo olikin varsin viihdyttävä peli, vaikka ekaan kierrokseen kaksinpelinä saatiin tuhraantumaan peräti 2,5h
varmasti tulee pelattua enempi. Kerrankin kiva peli kun vaikka pelaa toista vastaan, niin joutuu lyöttäytymään etenkin useamman pelaajan kesken jonkun kanssa kimppaan ja silti on riskinsä, että muutkin siitä hyötyvät kun kaikki pelaa tavallaan kaikilla nappuloilla.
Vastaus: Lautapelit
Pitkäaikainen suosikkipeli kaveriporukalla on FormulaDe. Kyseessä on Formula ykkösten maailmaan sijoittuva taktinen lautapeli. Mukana on pari rataa, lisäksi expansioneina on saatavilla lisäratoja. Oikeita sellaisia. Mukaan on saatu yllättävän paljon kaikkea taktiikkaa oikeista kisoista, löytyy moottoripisteet, runkopisteet, kontaktit, rengasvalinnat, säätilat, jarrupisteet yms. Myös keskeyttäminen on mahdollista, joskus jopa ensimmäisessä mutkassa. Autossa on kuusi vaihdetta, joille jokaiselle oman skaalan noppa. Ollaan pelattu tuota jo muutama vuosi, kymmenen kisan kausia ja laskettu ihan kuskipisteet ja tallipisteet oikeiden sääntöjen mukaan. Joka kisan voittajalle luonnollisesti skumppapullo ja lehdistötilaisuus lopuksi. Ongelmana on se, että meidän tällä kaudella on esim. mukana 10 pelaajaa, joiden kaikkien saaminen samaan paikkaan viideksi tunniksi vaatii aika paljon. Sen vuoksi kisoja on harvakseltaan. Meidän porukalla pelin timmellykseen kuuluu luonnollisena osana erilaiset voimajuomat, mutta kyllä tuota ilman niitäkin jaksaisi pelata hyvin. Suosittelen jos F1-maailma kiinnostaa.
Formula Dé | Board Game | BoardGameGeek
Pitkäaikainen suosikkipeli kaveriporukalla on FormulaDe. Kyseessä on Formula ykkösten maailmaan sijoittuva taktinen lautapeli. Mukana on pari rataa, lisäksi expansioneina on saatavilla lisäratoja. Oikeita sellaisia. Mukaan on saatu yllättävän paljon kaikkea taktiikkaa oikeista kisoista, löytyy moottoripisteet, runkopisteet, kontaktit, rengasvalinnat, säätilat, jarrupisteet yms. Myös keskeyttäminen on mahdollista, joskus jopa ensimmäisessä mutkassa. Autossa on kuusi vaihdetta, joille jokaiselle oman skaalan noppa. Ollaan pelattu tuota jo muutama vuosi, kymmenen kisan kausia ja laskettu ihan kuskipisteet ja tallipisteet oikeiden sääntöjen mukaan. Joka kisan voittajalle luonnollisesti skumppapullo ja lehdistötilaisuus lopuksi. Ongelmana on se, että meidän tällä kaudella on esim. mukana 10 pelaajaa, joiden kaikkien saaminen samaan paikkaan viideksi tunniksi vaatii aika paljon. Sen vuoksi kisoja on harvakseltaan. Meidän porukalla pelin timmellykseen kuuluu luonnollisena osana erilaiset voimajuomat, mutta kyllä tuota ilman niitäkin jaksaisi pelata hyvin. Suosittelen jos F1-maailma kiinnostaa.
Formula Dé | Board Game | BoardGameGeek
Vastaus: Lautapelit
Zombicide 2 vielä pari päivää saatavilla kickstarterista mukavineen bonareineen. Suosittelen!
Itse missasin ekan kickstarterin, mutta ostin sitten Zombiciden ihan kivijalasta. Hieman on suolanen hinta, mutta tavaran määrään ja peli-iloon suhteutettuna pieni. Ideana on siis mättää zombeja turpaan kuudella hahmolla porukassa. Jokainen pelaaja ohjaa 1-3 hahmoa riippuen pelaajien määrästä. Tarkoituksena on suorittaa jokin tehtävä mikä siinä skenaariossa on määritelty. Peli lähtee hieman hitaasti käyntiin ja loppua kohti ollaan paskat housuissa kun zompeja pukkaa ovista ja ikkunoista. Peli kestää 1-3h joten on hieman pidemmän puoleinen. Tähän kannattaa varata hyvin aikaa, koska kuitenkin haluaa pelata "vielä yhden" pelin. Jos tykkää zombeista, figuista tai lauta vs. pelaajat peleistä niin tämä on hyvä hankinta.
Zombicide 2 vielä pari päivää saatavilla kickstarterista mukavineen bonareineen. Suosittelen!
Itse missasin ekan kickstarterin, mutta ostin sitten Zombiciden ihan kivijalasta. Hieman on suolanen hinta, mutta tavaran määrään ja peli-iloon suhteutettuna pieni. Ideana on siis mättää zombeja turpaan kuudella hahmolla porukassa. Jokainen pelaaja ohjaa 1-3 hahmoa riippuen pelaajien määrästä. Tarkoituksena on suorittaa jokin tehtävä mikä siinä skenaariossa on määritelty. Peli lähtee hieman hitaasti käyntiin ja loppua kohti ollaan paskat housuissa kun zompeja pukkaa ovista ja ikkunoista. Peli kestää 1-3h joten on hieman pidemmän puoleinen. Tähän kannattaa varata hyvin aikaa, koska kuitenkin haluaa pelata "vielä yhden" pelin. Jos tykkää zombeista, figuista tai lauta vs. pelaajat peleistä niin tämä on hyvä hankinta.
Omenanraato
Well-Known Member
2012 olen näköjään tänne viimeksi kommentoinut ja silloin on tullut ostettua Airlines Eurooppa. Niihin aikoihin myös pelailtiin carcassonnea ja Rummikubia. Kahta jälkimmäistä pelailtiin vaunulla ja tässä välissäkin harvakseltaan. Airlines jäi pelaamatta lähinnä ajanpuutteen vuoksi, kun lapset oli silloin niin pieniä. Lisäksi ostettiin Taxi Challenge, joka on jäänyt ehkä pariin pelikertaan. Ei sekään huono ollut, joten se siirtyi nyt vaunulle peliksi, jospa taas pelaisi joskus.
Nyt aika on kulunut eteenpäin ja lapset sai keväällä kipinän lautapeleihin.
Lapsille on sen jälkeen hankittu (tai ovat innostuneet pelaamaan jotain jo löytyvää) joku Pohjoismaihin sijoittuva matka peli, Afrikan tähti, muuttuva labyrintti, Zoobaloo ja Kiinasta joku sellainen, missä pingviinin ympäriltä naputellaan paloja pois vasaroilla.
Muitakin pelejä löytyy, mutta nuo on jokapäiväisessä käytössä. Vieläpä siten, että pelataan useampaa eri peliä päivässä. Välillä jo ennen aamupalaa ekat pelit.
Tässä on sitä myötä joutunut, tai no saanut pelata itsekin. Nautin niistä suunnattomasti. Noh, koska mulla ei ikinä mikään lähde lapasesta (paitsi joka kerta), niin taas homma karkasi, kun sain kipinän lasten pelailusta.
Koska isompi lapsi (8v) haluaa jo vähän oikeitakin pelejä pelata, niin haettiin vaunulta carcassonne kotiin ja hankin siihen kaikki saatavilla olevat lisäosat minilisäosia myöden (paitsi Katapultti, kreivi ja kuningas ja basaarit ja bastionit oli sellaisia, joita ei vain enää mistään saa, enkä käytettynä ole löytänyt).
Lisäksi aloin netistä selaamaan listaa hyvistä peleistä ja myös sillä silmällä, jotka ovat ainakin aikanaan olleet ns. porttipelejä lautapelimaailmaan. Näistä tuli pari ostettua ja laitan tuonne alemmas mietteitä näistä (siellä myös linkissä linkki lautapelioppaan arvosteluun).
- Carcassonne oli entuudestaan, ja laajensin vain lisäosilla sitä.
- Catan oli myös päivänselvä hankinta, joskin tähän yritän metsästää merenkävijät lisäosaa, mutta hankalaa on.
- Menolippu Eurooppa. Airlinesin tyylinen (sama tekijä), mutta siinä saa itse karsittua siitä myös lapsille sopivan version.
- Agricola tulossa postissa, josko sais vaimon siitä innostumaan. Se onneksi toimii myös yksinpelinä.
Lisäksi ostin uutuuden, eli Skylines joka ei missään nimessä ole porttipeli, mutta todella nopea peli vaikka vaunulle ja lapsetkin osaa.
Sit muutamat mietteet peleistä:
Zoobaloo on ihan puhdas lastenpeli, jossa joutuu tekemään yhteistyötä. Pöydälle pistetään pahvinen läpyskä missä on reikä. Tämä esittää lauttaa ja sinne reikään täytyy mahduttaa randomilla korteista määrätyt eläimet. Jokainen äänestää et mahtuuko ne lautalle vai ei. ”Kyllä”-äänestäneet sit koittaa saada mahtumaan eläimet lautalle. Jos onnistuu, saa pisteitä, jos epäonnistuu saa ”ei”-äänestäneet pisteet. Peli on nopea, äärimmäisen helppo oppia, sopii pienille lapsille ja kaikki joutuu tekemään yhteistyötä, eikä kinastella toisia vastaan. Eli kaikki on sinällään kohdillaan ja lapset tykkää kovin. Näin aikuisena lautat on liian isoja ja samanlaisia muodoiltaan, jolloin parin pelin jälkeen jo tietää mitkä eläimet ja mikä määrä sinne sopii, joten into menee nopeasti. Lapset ei vielä tätä ole onneksi huomanneet. Ihan ok lastenpeli 3/5
Matka on ihan kiva lasten lautapeli, joka sijoittuu Pohjoismaihin. Tarkoituksena on matkustaa eri kulkuvälinein (kartassa näkyy millä pääsee minnekin kaupunkiin) kaikkiin Pohjoismaihin ja saada niistä itselleen matkalaukkuun postikortti ja sitten palata takaisin kotikaupunkiin. Tässä tulee kivasti maantietoa, mutta myös lautapelielementti on kivasti läsnä. Toisaalta lastenpeleille tyypillisesti peli perustuu melkein pelkkään tuuriin, miten eri kulkuvälinekortteja sattuu saamaan. Itse kuitenkin tykkäsin tästä. Ja esimerkiksi kaikille tuttu Afrikan tähti kaikesta leppoisuudestaan huolimatta on 100% tuuripeliä, niin tässä sentään hieman saa miettiä reittejä jne. Arvosanaksi 3,5/5.
Menolippu Eurooppa. Erittäin hyvä junareittien rakentelupeli joka taipuu aikuisten välisestä kunnon pelaamisesta hieman karsittuna myös 8v kanssa pelattuna perhepeliksi. Karsin myöhemmin myös käytännössä kaikki ominaisuudet pois (rakennettiin vain reittejä) ja 5,5v pystyi pelaamaan mukavasti myös. Tätä meidän perheessä pelaillaan ihan varmasti monella kokoonpanolla sääntöjä muokkaillen. Halusin ostaa Eurooppa version tutumpien paikkojen, mutta myös uusien ominaisuuksien vuoksi, eli tunnelit ja lautat. Niistä saa iloa aikuisten kesken pelatessa. Ymmärrän oikein hyvin tämän suosion ja porttipeliteorian 4/5.
Airlines Eurooppa meillä oli tosiaan jo ennestään, mutta tämä on siis saman tekijän peli, kuin Menolippu. Siinä missä Menolipussa rakennetaan omaa junayhtiön reitistöä, niin tässä ostellaan eri lentoyhtiöiden osakkeita ja tehdään niille lentoreittejä. Idea siis periaatteessa täysin sama, mutta toisessa jokainen rakentaa omaa, tässä kaikilla on mahdollisuus saada pisteitä kaikista väreistä. Selkeästi monimutkaisempi, joten toimii vain aikuisten kesken. Meidän perheelle vähän paitsioon jäävä peli, joten siirtyi vaunulle pelailtavaksi. 3,5/5
Carcassonne on yksi tunnetuimpia pelejä, joissa asetellaan laattoja pöydälle ja niistä muodostuu teitä, kaupunkeja, luostareita ja peltoja. Näille sitten asetellaan omia ukkeleita, eli seuraajia ja niistä saa sitten pisteitä. Peruspeli tosiaan oli minulle tuttu, mutta täytyy sanoa, että lisäosilla peli sai todella hyvää puhtia. Lisäosista meidän perheessä otettiin peruspeliin vakiokalustoksi isot seuraajat, kirjurit ja liiturit. Muutoin sitten pelikerrasta riippuen vaihdellaan eri lisäosia. Tosin eka lisäosa lähinnä vain tuo laattoja, joten se melkein saa olla myös vakiona mukana. Jokaisessa lisäosassa tuntuu olevan jotain hyvää ja mielellään niitä pelailee, tai ainakin ottaa osia niistä mukaan peleihin. Jopa minilisäosat on kivoja ja sieltä tosiaan liiturit jäi vakiokäyttöön ja varmaan lossitkin jäävät. Carcassonnesta saa täydellisen perhepelin, kun jättää kokonaan peltopisteytyksen pois. Samalla voi vähän katsoa, että jättää ne lisäosat pois, jotka joko pitkittää peliä liikaa, tai aiheuttaa sisarusten välille eripuraa, kun toinen vie toisen pisteet. Ihan kunnollakin yrittämällä tänäänkin tyttärelle hävisin.
Eilen löysin netistä myös yhteistyöpelimuodon, joka toimii yksinpelinäkin. Se vaikutti oikein kivalta kun testailin, joten varmaan jatkossa pelailen myös yksin Carcassonnea. Yksi parhaista peleistä 5/5.
Catan oli peli jota katselin pitkään eri sivuilta. Näytti sekavalta, monimutkaiselta, eikä järin hauskalta. Monessa paikassa sanottiin, että peli on kuitenkin helppo oppia ja se olisi hyvä peli, eikä monimutkainen. Lopulta eräänä yönä iski heikko hetki ja tilasin pelin. Tilauksen jälkeen kauhukseni huomasin, ettei peli ole tarkoitettu laisinkaan kaksinpeliin, joten pelkäsin tämän olleen katastrofaalinen ostos. Alkuun se myös tuntui siltä, sillä en tajunnut laudan rakentamisesta edes yhtään mitään, joten alkuvalmistelutkin tuotti tuskaa. Jotenkin ohjekirja vain pahensi tilannetta.
Kun lopulta tajusin miten helppo lauta oli koota, miten helppo peli oli osata ja opettaa muille, tämä tuntuikin yhdeltä parhaista lautapeleistä joita tiedän. Lisäksi netistä löytyi loistavat ohjeet kaksinpeliin, joten sekin toimii. Myös molemmat lapset on innostuneet tästä ja heille oli helppo opettaa peli ja kun kumpikin on hulluna juuri kaupankäynti-elementtiin, niin aivan huikea peli! 5/5
Agricola ei vielä tosiaan ole minulle asti saapunut. Tätä kehuttiin myös lähes kaikkialla. Nimi jotenkin jo karkoitti minut, lisäksi kuvat paketin sisällöstä sai vielä kauemmas. 12 sivuinen ohjekirja toi lisää etäisyyttä ostohousuihin ja lopulta vielä se, että peli oli englanniksi ja näytti vaativan niin monimutkaisia juttuja, ettei niitä voi oppia ikinä. Nyt kun kuitenkin peli on tullut tarjolle suomeksi ja näin siitä videon, niin innostus heräsi. Lopulta katselin YouTubesta tutoriaaleja ja tajusin miten yksinkertaisesta pelistä kuitenkin on kyse ja kun peli toimii myös yksinpelinä, niin ostos oli pakollinen. Katsotaan olenko samaa mieltä viikonlopun testien jälkeen. Näyttää kyllä ihan 5/5 peliltä, kun tajusi mitä siinä tehdään.
Taxi Challenge, tuli tosiaan ostettua jo ajat sitten, mutta vaikutti silloin liian monimutkaiselta. Nyt kuitenkin vaimon ja isomman lapsen kanssa tämäkin toimi. Pitää kuskata siis taksilla kaupunkien väleillä asiakkaita. Tämä on vähän keinotekoisesti vaikeutettu Afrikan tähti tyyppinen rahankeruupeli puhtaalla tuurilla. Esimerkiksi täytyy tasaluvuilla päästä, eikä saa kääntyä risteyksistä ilman tiettyä merkkiä jne. Ei tämä huono ole, mutta paljon parempia tarjolla ilman keinotekoisia hankaloituksia. Meillä siirtyi vaunulle varapeliksi..2/5.
skylines on uutuus, jossa rakennellaan pilvenpiirtäjiä nopeaan tahtiin. Peli on todella helppo, yksinkertainen ja nopea. Juuri vaunulle iltoihin hyvä. Ei tätä montaa kertaa putkeen jaksa, mutta lapsetkin osaa. Aikuisten kesken ei jaksa ollenkaan. Lisäksi muoviosat on suoraan 70-luvulta ja pakettien paikat osien säilytykselle surkeat. 2,5/5.
Vielä haluaisin pari peliä ostella jossain välissä:
Ice Cool, joka vaikuttaa kivalta perhepeliltä. Neppaillaan pingviinejä ympäri pelilautaa, joka on muuten maatuska tyyppisesti tehty pelikotelosta.
Flamme Rouge polkupyöräpeli, joka vaikuttaa äärimmäisen hyvältä ja toiminee aikuisten ja lasten kesken. Tämä on jotain erilaista ja viimeistään alennuksesta poistan itselleni.
Lapsille sekä Kilpikonnakisa ja Eläinpyramidi ja jos jostain joskus löytyy niin Richard Scarryn Touhula. Kilpikonnakisaa kehuttu paljon, eläinpyramidi taas on aikuisten keskenkin hauskaa parin kaljan jälkeen. Touhula taas on erikoinen peli isoine pelilautoineen, lattialla pelattava peli. Tuskin vain koskaan mistään löytää enää..
Aikuisille etsinnässä joku versio Mr. Jackistä. Eli kaksinpeli, jossa toinen on poliisi ja toinen yrittää paeta rosvona. Toiminee vaimon kanssa pelaten.
Lisäksi harkitsen englanninkielestä huolimatta Suburbia peliä, mutta lähes 60e hintalappu hirvittää..rakennellaan siis omaa kaupunkia. Väritkin eri alueilla sopivasti samat, kuin esim pleikkarin Cities Skylinesissa, joten siksikin haluaisin tämän, kun olen siitä pelistä innostunut.
Nyt aika on kulunut eteenpäin ja lapset sai keväällä kipinän lautapeleihin.
Lapsille on sen jälkeen hankittu (tai ovat innostuneet pelaamaan jotain jo löytyvää) joku Pohjoismaihin sijoittuva matka peli, Afrikan tähti, muuttuva labyrintti, Zoobaloo ja Kiinasta joku sellainen, missä pingviinin ympäriltä naputellaan paloja pois vasaroilla.
Muitakin pelejä löytyy, mutta nuo on jokapäiväisessä käytössä. Vieläpä siten, että pelataan useampaa eri peliä päivässä. Välillä jo ennen aamupalaa ekat pelit.
Tässä on sitä myötä joutunut, tai no saanut pelata itsekin. Nautin niistä suunnattomasti. Noh, koska mulla ei ikinä mikään lähde lapasesta (paitsi joka kerta), niin taas homma karkasi, kun sain kipinän lasten pelailusta.
Koska isompi lapsi (8v) haluaa jo vähän oikeitakin pelejä pelata, niin haettiin vaunulta carcassonne kotiin ja hankin siihen kaikki saatavilla olevat lisäosat minilisäosia myöden (paitsi Katapultti, kreivi ja kuningas ja basaarit ja bastionit oli sellaisia, joita ei vain enää mistään saa, enkä käytettynä ole löytänyt).
Lisäksi aloin netistä selaamaan listaa hyvistä peleistä ja myös sillä silmällä, jotka ovat ainakin aikanaan olleet ns. porttipelejä lautapelimaailmaan. Näistä tuli pari ostettua ja laitan tuonne alemmas mietteitä näistä (siellä myös linkissä linkki lautapelioppaan arvosteluun).
- Carcassonne oli entuudestaan, ja laajensin vain lisäosilla sitä.
- Catan oli myös päivänselvä hankinta, joskin tähän yritän metsästää merenkävijät lisäosaa, mutta hankalaa on.
- Menolippu Eurooppa. Airlinesin tyylinen (sama tekijä), mutta siinä saa itse karsittua siitä myös lapsille sopivan version.
- Agricola tulossa postissa, josko sais vaimon siitä innostumaan. Se onneksi toimii myös yksinpelinä.
Lisäksi ostin uutuuden, eli Skylines joka ei missään nimessä ole porttipeli, mutta todella nopea peli vaikka vaunulle ja lapsetkin osaa.
Sit muutamat mietteet peleistä:
Zoobaloo on ihan puhdas lastenpeli, jossa joutuu tekemään yhteistyötä. Pöydälle pistetään pahvinen läpyskä missä on reikä. Tämä esittää lauttaa ja sinne reikään täytyy mahduttaa randomilla korteista määrätyt eläimet. Jokainen äänestää et mahtuuko ne lautalle vai ei. ”Kyllä”-äänestäneet sit koittaa saada mahtumaan eläimet lautalle. Jos onnistuu, saa pisteitä, jos epäonnistuu saa ”ei”-äänestäneet pisteet. Peli on nopea, äärimmäisen helppo oppia, sopii pienille lapsille ja kaikki joutuu tekemään yhteistyötä, eikä kinastella toisia vastaan. Eli kaikki on sinällään kohdillaan ja lapset tykkää kovin. Näin aikuisena lautat on liian isoja ja samanlaisia muodoiltaan, jolloin parin pelin jälkeen jo tietää mitkä eläimet ja mikä määrä sinne sopii, joten into menee nopeasti. Lapset ei vielä tätä ole onneksi huomanneet. Ihan ok lastenpeli 3/5
Matka on ihan kiva lasten lautapeli, joka sijoittuu Pohjoismaihin. Tarkoituksena on matkustaa eri kulkuvälinein (kartassa näkyy millä pääsee minnekin kaupunkiin) kaikkiin Pohjoismaihin ja saada niistä itselleen matkalaukkuun postikortti ja sitten palata takaisin kotikaupunkiin. Tässä tulee kivasti maantietoa, mutta myös lautapelielementti on kivasti läsnä. Toisaalta lastenpeleille tyypillisesti peli perustuu melkein pelkkään tuuriin, miten eri kulkuvälinekortteja sattuu saamaan. Itse kuitenkin tykkäsin tästä. Ja esimerkiksi kaikille tuttu Afrikan tähti kaikesta leppoisuudestaan huolimatta on 100% tuuripeliä, niin tässä sentään hieman saa miettiä reittejä jne. Arvosanaksi 3,5/5.
Menolippu Eurooppa. Erittäin hyvä junareittien rakentelupeli joka taipuu aikuisten välisestä kunnon pelaamisesta hieman karsittuna myös 8v kanssa pelattuna perhepeliksi. Karsin myöhemmin myös käytännössä kaikki ominaisuudet pois (rakennettiin vain reittejä) ja 5,5v pystyi pelaamaan mukavasti myös. Tätä meidän perheessä pelaillaan ihan varmasti monella kokoonpanolla sääntöjä muokkaillen. Halusin ostaa Eurooppa version tutumpien paikkojen, mutta myös uusien ominaisuuksien vuoksi, eli tunnelit ja lautat. Niistä saa iloa aikuisten kesken pelatessa. Ymmärrän oikein hyvin tämän suosion ja porttipeliteorian 4/5.
Airlines Eurooppa meillä oli tosiaan jo ennestään, mutta tämä on siis saman tekijän peli, kuin Menolippu. Siinä missä Menolipussa rakennetaan omaa junayhtiön reitistöä, niin tässä ostellaan eri lentoyhtiöiden osakkeita ja tehdään niille lentoreittejä. Idea siis periaatteessa täysin sama, mutta toisessa jokainen rakentaa omaa, tässä kaikilla on mahdollisuus saada pisteitä kaikista väreistä. Selkeästi monimutkaisempi, joten toimii vain aikuisten kesken. Meidän perheelle vähän paitsioon jäävä peli, joten siirtyi vaunulle pelailtavaksi. 3,5/5
Carcassonne on yksi tunnetuimpia pelejä, joissa asetellaan laattoja pöydälle ja niistä muodostuu teitä, kaupunkeja, luostareita ja peltoja. Näille sitten asetellaan omia ukkeleita, eli seuraajia ja niistä saa sitten pisteitä. Peruspeli tosiaan oli minulle tuttu, mutta täytyy sanoa, että lisäosilla peli sai todella hyvää puhtia. Lisäosista meidän perheessä otettiin peruspeliin vakiokalustoksi isot seuraajat, kirjurit ja liiturit. Muutoin sitten pelikerrasta riippuen vaihdellaan eri lisäosia. Tosin eka lisäosa lähinnä vain tuo laattoja, joten se melkein saa olla myös vakiona mukana. Jokaisessa lisäosassa tuntuu olevan jotain hyvää ja mielellään niitä pelailee, tai ainakin ottaa osia niistä mukaan peleihin. Jopa minilisäosat on kivoja ja sieltä tosiaan liiturit jäi vakiokäyttöön ja varmaan lossitkin jäävät. Carcassonnesta saa täydellisen perhepelin, kun jättää kokonaan peltopisteytyksen pois. Samalla voi vähän katsoa, että jättää ne lisäosat pois, jotka joko pitkittää peliä liikaa, tai aiheuttaa sisarusten välille eripuraa, kun toinen vie toisen pisteet. Ihan kunnollakin yrittämällä tänäänkin tyttärelle hävisin.
Eilen löysin netistä myös yhteistyöpelimuodon, joka toimii yksinpelinäkin. Se vaikutti oikein kivalta kun testailin, joten varmaan jatkossa pelailen myös yksin Carcassonnea. Yksi parhaista peleistä 5/5.
Catan oli peli jota katselin pitkään eri sivuilta. Näytti sekavalta, monimutkaiselta, eikä järin hauskalta. Monessa paikassa sanottiin, että peli on kuitenkin helppo oppia ja se olisi hyvä peli, eikä monimutkainen. Lopulta eräänä yönä iski heikko hetki ja tilasin pelin. Tilauksen jälkeen kauhukseni huomasin, ettei peli ole tarkoitettu laisinkaan kaksinpeliin, joten pelkäsin tämän olleen katastrofaalinen ostos. Alkuun se myös tuntui siltä, sillä en tajunnut laudan rakentamisesta edes yhtään mitään, joten alkuvalmistelutkin tuotti tuskaa. Jotenkin ohjekirja vain pahensi tilannetta.
Kun lopulta tajusin miten helppo lauta oli koota, miten helppo peli oli osata ja opettaa muille, tämä tuntuikin yhdeltä parhaista lautapeleistä joita tiedän. Lisäksi netistä löytyi loistavat ohjeet kaksinpeliin, joten sekin toimii. Myös molemmat lapset on innostuneet tästä ja heille oli helppo opettaa peli ja kun kumpikin on hulluna juuri kaupankäynti-elementtiin, niin aivan huikea peli! 5/5
Agricola ei vielä tosiaan ole minulle asti saapunut. Tätä kehuttiin myös lähes kaikkialla. Nimi jotenkin jo karkoitti minut, lisäksi kuvat paketin sisällöstä sai vielä kauemmas. 12 sivuinen ohjekirja toi lisää etäisyyttä ostohousuihin ja lopulta vielä se, että peli oli englanniksi ja näytti vaativan niin monimutkaisia juttuja, ettei niitä voi oppia ikinä. Nyt kun kuitenkin peli on tullut tarjolle suomeksi ja näin siitä videon, niin innostus heräsi. Lopulta katselin YouTubesta tutoriaaleja ja tajusin miten yksinkertaisesta pelistä kuitenkin on kyse ja kun peli toimii myös yksinpelinä, niin ostos oli pakollinen. Katsotaan olenko samaa mieltä viikonlopun testien jälkeen. Näyttää kyllä ihan 5/5 peliltä, kun tajusi mitä siinä tehdään.
Taxi Challenge, tuli tosiaan ostettua jo ajat sitten, mutta vaikutti silloin liian monimutkaiselta. Nyt kuitenkin vaimon ja isomman lapsen kanssa tämäkin toimi. Pitää kuskata siis taksilla kaupunkien väleillä asiakkaita. Tämä on vähän keinotekoisesti vaikeutettu Afrikan tähti tyyppinen rahankeruupeli puhtaalla tuurilla. Esimerkiksi täytyy tasaluvuilla päästä, eikä saa kääntyä risteyksistä ilman tiettyä merkkiä jne. Ei tämä huono ole, mutta paljon parempia tarjolla ilman keinotekoisia hankaloituksia. Meillä siirtyi vaunulle varapeliksi..2/5.
skylines on uutuus, jossa rakennellaan pilvenpiirtäjiä nopeaan tahtiin. Peli on todella helppo, yksinkertainen ja nopea. Juuri vaunulle iltoihin hyvä. Ei tätä montaa kertaa putkeen jaksa, mutta lapsetkin osaa. Aikuisten kesken ei jaksa ollenkaan. Lisäksi muoviosat on suoraan 70-luvulta ja pakettien paikat osien säilytykselle surkeat. 2,5/5.
Vielä haluaisin pari peliä ostella jossain välissä:
Ice Cool, joka vaikuttaa kivalta perhepeliltä. Neppaillaan pingviinejä ympäri pelilautaa, joka on muuten maatuska tyyppisesti tehty pelikotelosta.
Flamme Rouge polkupyöräpeli, joka vaikuttaa äärimmäisen hyvältä ja toiminee aikuisten ja lasten kesken. Tämä on jotain erilaista ja viimeistään alennuksesta poistan itselleni.
Lapsille sekä Kilpikonnakisa ja Eläinpyramidi ja jos jostain joskus löytyy niin Richard Scarryn Touhula. Kilpikonnakisaa kehuttu paljon, eläinpyramidi taas on aikuisten keskenkin hauskaa parin kaljan jälkeen. Touhula taas on erikoinen peli isoine pelilautoineen, lattialla pelattava peli. Tuskin vain koskaan mistään löytää enää..
Aikuisille etsinnässä joku versio Mr. Jackistä. Eli kaksinpeli, jossa toinen on poliisi ja toinen yrittää paeta rosvona. Toiminee vaimon kanssa pelaten.
Lisäksi harkitsen englanninkielestä huolimatta Suburbia peliä, mutta lähes 60e hintalappu hirvittää..rakennellaan siis omaa kaupunkia. Väritkin eri alueilla sopivasti samat, kuin esim pleikkarin Cities Skylinesissa, joten siksikin haluaisin tämän, kun olen siitä pelistä innostunut.
Viimeksi muokannut moderaattori:
Omenanraato
Well-Known Member
Vastaus: Lautapelit
Otetaan pieni yksinpuhelu. Tänään pääsin ekaa kertaa Agricolan kimppuun.
Tuosta uudesta suomeksi käännetystä versiosta on kyllä sanottava se, että suojamuovit korteille on ihan ehdottomat. Kortit on todella heppoista materiaalia. Onneksi olin tietoinen ja suojasin kortit välittömästi. Ohjekirja on vielä surkeampaa paperia, mutta siinä se nyt ei haittaa.
Kaikki muu onkin sitten erittäin laadukasta ja paketti sisältöineen painaa aivan julmetun paljon. Pelilaudat on todella paksuja ja varmaan 5cm on kaikki pelilaudat päällekkäin. Siinä on myös todella fiksusti tehty palapeli tyyppinen ratkaisu, jolloin laudan päähän vaihdetaan palat sen mukaan montako pelaajaa on mukana. 1-2 pelaajan palat on vai pistetaulukoita, mutta 3-4 pelaajan palaan tulee sitten lisätoimintoja.
Sit on suurten parannusten pelilauta, jokaiselle pelaajalle oma maatilalauta ja pari kolme irto laattaa, jossa toimintoja eri pelaajamäärille lisää.
Kaikki pienet osat on puuta/pahvia ja äärimmäisen laadukkaita, sekä selkeitä. Eli eläimet näyttää eläimeltä, ukot ukoilta, eikä vain jotain pyöreitä kiekkoja.
Se täytyy sanoa, että peli vaatii todella todella paljon pöytätilaa jo yksinpelissä. Lisäksi pelin valmistelu, sekä lopussa pois kerääminen vie lähes yhtä kauan aikaa, kuin yksi peli, niin mielummin kannattaa pelata peliä, kun voi pelata 2-5 peliä putkeen.
Yllätyin siitä, miten nuo ammatit ja pienet parannukset on oikeasti kaikki erilaisia. Luulin esim ammatteja olevan tyyliin 10 ja jokaista 2-3 kpl, mutta kaikki 48 onkin eri, sama juttu parannuksissa. (Alkuperäisessä vissiin oli kolme pakkaa näitä, eli paljon enempi)
Kun tämän tajusin ja ekaa peliä siinä pelasin, tajusin että jokainen peli on täysin erilainen, riippuen korteista mitkä peliin sattuu tulemaan.
Läpi pelin olin joka siirrolla hetken pulassa, että mitä tässä kannattaa oikeasti rakentaa ja missä vaiheessa. Loppu vaiheessa mietin vain pelilaudan täyttämistä ja joka eläinlajin saamista. Siinä sivussa sitten tein kaikkea muuta.
Peli imaisi täysin mukaansa ja sai hymyn huulille jopa yksinpelinä, mikä on aika uskomatonta. Meni ekan 5min jälkeen jo oman pelikokemuksen ykköseksi ihan heittämällä. Aivan käsittämättömän huikea peli.
Täytyy kyllä joskus koitella eri taktiikoita ihmisten, peltojen ja eläinten suhteen.
Peli on myös siitä hassu, että ohjekirja on 12 sivuinen, lisänä vielä 12 sivuinen liite vihkonen. Kuitenkin peli on niin äärimmäisen helppo ja kortit kertoo tarkalleen, mitä tulee tehdä, että tuntuu ohjekirjan karkottavan pelaajan helposti. 8v tyttäreni oppisi pelin pelatessa ekan pelin aikana ihan helpostikin. Eli kunhan yksi osaa, yksi tekee alkuvalmistelut, niin peliä pystyy pelaamaan kyllä ihan kuka vain. Se on eri juttu osaako kerätä pisteitä.
Onneksi mukana tuli kolme ”ehdotuslaattaa”. Tämän idea on siis se, että peliä osaavaa voi lapselle, tai ekaa kertaa pelaavalle laittaa toimintaruutuihin tuollaisen laatan, jotta voi antaa valintoja mitä kannattaa tehdä. Sillä muuten kyllä voi tulla jäätyminen, että mitäs tässä nyt tehdäänkään tässä välissä.
Tässä oma eka peli (kuvan oton jälkeen tajusin, etten ruokkinut ukkoja, mutta ruokaa riitti silti helposti kaikille. (Sen mahdollisti kyllä se kiviuuni, jolla sai kaksi kertaa vaihdettua viljan neljään ruokaan, eli kerralla 8 ruokaa).
Onkos täällä joku pelaillut enemmän tätä? Onko tälläiselle aloittelijalle vinkkejä/eri taktiikoita mitä kannattaa tehdä.
Ja kysymys säännöistä. Kun on joku uuni, niin se ”koska tahansa” kohta, jossa vaihdetaan vihanneksia/eläimiä ruoaksi, niin saako kerralla tehdä vain yhden eläimen ruoaksi, vai voiko tehdä useampia kerralla? Tai saako tehdä vaikka kaikista eri eläimistä kerralla ruokaa?
Otetaan pieni yksinpuhelu. Tänään pääsin ekaa kertaa Agricolan kimppuun.
Tuosta uudesta suomeksi käännetystä versiosta on kyllä sanottava se, että suojamuovit korteille on ihan ehdottomat. Kortit on todella heppoista materiaalia. Onneksi olin tietoinen ja suojasin kortit välittömästi. Ohjekirja on vielä surkeampaa paperia, mutta siinä se nyt ei haittaa.
Kaikki muu onkin sitten erittäin laadukasta ja paketti sisältöineen painaa aivan julmetun paljon. Pelilaudat on todella paksuja ja varmaan 5cm on kaikki pelilaudat päällekkäin. Siinä on myös todella fiksusti tehty palapeli tyyppinen ratkaisu, jolloin laudan päähän vaihdetaan palat sen mukaan montako pelaajaa on mukana. 1-2 pelaajan palat on vai pistetaulukoita, mutta 3-4 pelaajan palaan tulee sitten lisätoimintoja.
Sit on suurten parannusten pelilauta, jokaiselle pelaajalle oma maatilalauta ja pari kolme irto laattaa, jossa toimintoja eri pelaajamäärille lisää.
Kaikki pienet osat on puuta/pahvia ja äärimmäisen laadukkaita, sekä selkeitä. Eli eläimet näyttää eläimeltä, ukot ukoilta, eikä vain jotain pyöreitä kiekkoja.
Se täytyy sanoa, että peli vaatii todella todella paljon pöytätilaa jo yksinpelissä. Lisäksi pelin valmistelu, sekä lopussa pois kerääminen vie lähes yhtä kauan aikaa, kuin yksi peli, niin mielummin kannattaa pelata peliä, kun voi pelata 2-5 peliä putkeen.
Yllätyin siitä, miten nuo ammatit ja pienet parannukset on oikeasti kaikki erilaisia. Luulin esim ammatteja olevan tyyliin 10 ja jokaista 2-3 kpl, mutta kaikki 48 onkin eri, sama juttu parannuksissa. (Alkuperäisessä vissiin oli kolme pakkaa näitä, eli paljon enempi)
Kun tämän tajusin ja ekaa peliä siinä pelasin, tajusin että jokainen peli on täysin erilainen, riippuen korteista mitkä peliin sattuu tulemaan.
Läpi pelin olin joka siirrolla hetken pulassa, että mitä tässä kannattaa oikeasti rakentaa ja missä vaiheessa. Loppu vaiheessa mietin vain pelilaudan täyttämistä ja joka eläinlajin saamista. Siinä sivussa sitten tein kaikkea muuta.
Peli imaisi täysin mukaansa ja sai hymyn huulille jopa yksinpelinä, mikä on aika uskomatonta. Meni ekan 5min jälkeen jo oman pelikokemuksen ykköseksi ihan heittämällä. Aivan käsittämättömän huikea peli.
Täytyy kyllä joskus koitella eri taktiikoita ihmisten, peltojen ja eläinten suhteen.
Peli on myös siitä hassu, että ohjekirja on 12 sivuinen, lisänä vielä 12 sivuinen liite vihkonen. Kuitenkin peli on niin äärimmäisen helppo ja kortit kertoo tarkalleen, mitä tulee tehdä, että tuntuu ohjekirjan karkottavan pelaajan helposti. 8v tyttäreni oppisi pelin pelatessa ekan pelin aikana ihan helpostikin. Eli kunhan yksi osaa, yksi tekee alkuvalmistelut, niin peliä pystyy pelaamaan kyllä ihan kuka vain. Se on eri juttu osaako kerätä pisteitä.
Onneksi mukana tuli kolme ”ehdotuslaattaa”. Tämän idea on siis se, että peliä osaavaa voi lapselle, tai ekaa kertaa pelaavalle laittaa toimintaruutuihin tuollaisen laatan, jotta voi antaa valintoja mitä kannattaa tehdä. Sillä muuten kyllä voi tulla jäätyminen, että mitäs tässä nyt tehdäänkään tässä välissä.
Tässä oma eka peli (kuvan oton jälkeen tajusin, etten ruokkinut ukkoja, mutta ruokaa riitti silti helposti kaikille. (Sen mahdollisti kyllä se kiviuuni, jolla sai kaksi kertaa vaihdettua viljan neljään ruokaan, eli kerralla 8 ruokaa).
Onkos täällä joku pelaillut enemmän tätä? Onko tälläiselle aloittelijalle vinkkejä/eri taktiikoita mitä kannattaa tehdä.
Ja kysymys säännöistä. Kun on joku uuni, niin se ”koska tahansa” kohta, jossa vaihdetaan vihanneksia/eläimiä ruoaksi, niin saako kerralla tehdä vain yhden eläimen ruoaksi, vai voiko tehdä useampia kerralla? Tai saako tehdä vaikka kaikista eri eläimistä kerralla ruokaa?
Omenanraato
Well-Known Member
Koska mulla ei ikinä lähde mikään lapasesta, niin taas lähti..
Elokuun lopun jälkeen lähes viikottain, jopa päivittäin saattanut tulla uusia pelejä.
Nyt löytyy jo 33 peliä ja 16 lisäriä. https://boardgamegeek.com/collection/user/Omenanraato
Päivittäin tulee pelattua vähintään yhtä, yleensä 2-3 eri peliä. Erittäin hyvää puuhaa koko perheen kesken.
Vielä täytyy ehdottomasti jostain löytää colt Express, Mr. Jack, power grid, suburbia ja puerto rico.
Elokuun lopun jälkeen lähes viikottain, jopa päivittäin saattanut tulla uusia pelejä.
Nyt löytyy jo 33 peliä ja 16 lisäriä. https://boardgamegeek.com/collection/user/Omenanraato
Päivittäin tulee pelattua vähintään yhtä, yleensä 2-3 eri peliä. Erittäin hyvää puuhaa koko perheen kesken.
Vielä täytyy ehdottomasti jostain löytää colt Express, Mr. Jack, power grid, suburbia ja puerto rico.
Omenanraato
Well-Known Member
Tuli nyt tuo Puerto Rico hankittua ja meni itsellä heittämällä top 3:een.
8v tytön kanssa näitä pelailen enimmäkseen ja kyllä hänelle taipuu käsittämättömän hyvin vaativammat aikuisten pelitkin, esim Agricola, Puerto Rico, Power Grid siinä määrin, että useimmiten hän jopa voittaa minut. On kyllä niin uskomattoman kiinnostunut nykyisin lautapeleistä, kun hypättiin sieltä Muuttuvasta labyrintistä ja Afrikan tähdestä ”oikeisiin” peleihin. Monimutkaiset ja raskaatkin pelit uppoaa ja jaksaa keskittyä niihin adhd:sta huolimatta.
Sen lisäksi aivan ehdottomia uusia suosikkeja on Flamme Rouge, johon on lisäosa saatava hyllyyn ja nopeasti. Mielettömän huikea jopa yksinpelinä.
Toinen uusi suosikki jopa pienemmän lapsen kanssa on Colt Express. Tuli samaan syssyyn hankittua ainakin itselleni tuntematon Imhotep, joka yllätti yksinkertaisella viihdyttävyydellään.
Tytön kanssa pelaillaan päivittäin edelleen 1-2 eri peliä ja yllä mainittujen lisäksi säännöllisesti pelattavaksi päätyy ainakin:
Fresko, Tori, Castles of Mad King Ludvig, Mallorca, Carcassonne, Catan, Love Letter, Mr. Jack Pocket, Pandemia, Menolippu Eurooppa, Ice Cool.
Oikeastaan vähemmälle pelaamiselle ”aikuisten peleistä” on jäänyt vain Tilkkutäkki ja New York 1901, joskin niitäkin pelataan kuitenkin vähintään parin viikon välein. Toki muitakin pelejä hyllyssä on, mutta ne on ostettu joko tarkoituksella vain hyllyyn (Vares peli Turun kartan vuoksi) ja toisaalta osa peleistä on vaunulla (esim CV ja Airlines), jolloin niitä ei tietty tule pelattua.
Nyt jouluna pääsee vihdoin aikuisten kesken tutustumaan paremmin Terra peliin ja miten hyvin uppoaa iäkkäämpiin. Tähän mennessä pari pikapeliä vain otettu vaimon kanssa.
8v tytön kanssa näitä pelailen enimmäkseen ja kyllä hänelle taipuu käsittämättömän hyvin vaativammat aikuisten pelitkin, esim Agricola, Puerto Rico, Power Grid siinä määrin, että useimmiten hän jopa voittaa minut. On kyllä niin uskomattoman kiinnostunut nykyisin lautapeleistä, kun hypättiin sieltä Muuttuvasta labyrintistä ja Afrikan tähdestä ”oikeisiin” peleihin. Monimutkaiset ja raskaatkin pelit uppoaa ja jaksaa keskittyä niihin adhd:sta huolimatta.
Sen lisäksi aivan ehdottomia uusia suosikkeja on Flamme Rouge, johon on lisäosa saatava hyllyyn ja nopeasti. Mielettömän huikea jopa yksinpelinä.
Toinen uusi suosikki jopa pienemmän lapsen kanssa on Colt Express. Tuli samaan syssyyn hankittua ainakin itselleni tuntematon Imhotep, joka yllätti yksinkertaisella viihdyttävyydellään.
Tytön kanssa pelaillaan päivittäin edelleen 1-2 eri peliä ja yllä mainittujen lisäksi säännöllisesti pelattavaksi päätyy ainakin:
Fresko, Tori, Castles of Mad King Ludvig, Mallorca, Carcassonne, Catan, Love Letter, Mr. Jack Pocket, Pandemia, Menolippu Eurooppa, Ice Cool.
Oikeastaan vähemmälle pelaamiselle ”aikuisten peleistä” on jäänyt vain Tilkkutäkki ja New York 1901, joskin niitäkin pelataan kuitenkin vähintään parin viikon välein. Toki muitakin pelejä hyllyssä on, mutta ne on ostettu joko tarkoituksella vain hyllyyn (Vares peli Turun kartan vuoksi) ja toisaalta osa peleistä on vaunulla (esim CV ja Airlines), jolloin niitä ei tietty tule pelattua.
Nyt jouluna pääsee vihdoin aikuisten kesken tutustumaan paremmin Terra peliin ja miten hyvin uppoaa iäkkäämpiin. Tähän mennessä pari pikapeliä vain otettu vaimon kanssa.
Ensi vuoden alkupuolella tulisi uutta ihmeteltävää lautapelien ystäville, kertoo etusivun uutinen.
Lara Croft seikkailee ensi vuonna Tomb Raider Legends -lautapelissä
Lara Croft seikkailee ensi vuonna Tomb Raider Legends -lautapelissä
Omenanraato
Well-Known Member
Monista tälläisistä peleistä sais oikeasti ihan hyviä pelejä, mut ku ei niistä edes yritetä tehdä kunnollisia. Isolle massalle yksinkertaisia joita jaksaa kerran pelata ja näyttää hyllyssä hyvältä.
Ihan varmasti uppoaisi laadukkaan tekijän vähän syvällisempi pelikin.
Ihan varmasti uppoaisi laadukkaan tekijän vähän syvällisempi pelikin.