En näe, että tässä olisi alistuttu digin alttarille, vaan kuluttajat ostamalla digipelejä ovat rohkaisseet ja antaneet signaalin viedä digitaalista jakelua pidemmälle.
Jostain syystä tuntuu usein unohtuvan se, että valtaosassa tapauksia ei ole mahdollista ostaa kuin digiä. Jos kuluttajalle ei edes tarjota vaihtoehtoa, niin kyllähän sen ainoan vaihtoehdon hyväksyminen on nimenomaan alistumista tilanteeseen. Sitten on tapauksia kuten Alan Wake 2, joka rynnättiin ostamaan diginä, vaikka osa tuostakin porukasta olisi varmaan ostanut fyysisen version, jos sellaisesta olisi ollut tietoa. No sellainen tuli sitten paljon myöhemmin.
Kärsimättömyys tässä harrastuksessa on vienyt koko alaa huonompaan suuntaan. Julkaisupäivän lisämaksua mainostetaan ennakkopääsynä ja jengi nielee sen kyselemättä. Itselleni ei ole koskaan tuottanut vaikeuksia odottaa parempaa hetkeä, kuten kävi esimerkiksi Alan Wake 2:n kohdalla. Jos sellaista hetkeä ei tule, niin sitten jätetään siitäkin viesti kauppiaalle ostamattajättämispäätöksen myötä. Ei kai kauppiasta pidä palkita siitä, että se tarjoaa lautasella ei mitään.
Sitten on nämä kuukausipalvelut mallia PS+, joka ainakin näin perheelliselle on kerrassaan oivallinen lisä pelaamiselle.
Näissä on tosin se huono puoli peliteollisuuden kannalta, että pelien arvostus laskee mutalammikkoon näiden myötä. Miksi maksaa täyttä hintaa pelistä, jos sen voi vuokrata reilulla kympillä kuukaudessa? No tämän jälkeen sitten potkitaan porukkaa tuhatpäin ulos, kun niitä tilauspalvelun tilaajia ei ollutkaan niin ja niin monta kymmentä miljoonaa kuin excel alussa näytti.
Itse ymmärrän Sonyn muutoksen digi onlyyn, vaikka en sitä tue enkä tervehtinyt ilolla. En toisaalta jaksa ko. asian takia nousta barrikadeille.
Ei kai tästä ensimmäisestä pointista olekaan erimielisyyttä. Digitaalisuus on murskannut fyysisen median, siihen johtaneista syistä toki voi väitellä. Ongelma on ainakin tuo jälkimmäinen pointti, koska liian harva tähän asiaan on vaikuttanut. Moni puhuu siitä, että harmittaa kun fyysinen vaihtoehto katoaa, mutta ei ole käytännössä liikauttanut eväänsä asian estämiseksi.
Peliharrastuksen sisällä valintojen tekeminen on varmaan yksi helpoimpia asioita maailmassa. Suosi oikeita fyysisiä julkaisuja, jos et halua digiä. Jos et halua pelien muuttuvan tilauspalveluryönäksi, älä tilaa kuukausipalveluita. Jos et fanita Microsoftin kilpailua kaventavaa ostoryntäystä, älä osta heidän tai heidän ostamiensa studioiden tuotteita. Jos Sonyn päätös lopettaa fyysiset levyt ei maistu, älä osta heiltä digitaalista tai seuraavaa konsolia lainkaan. Siis kirjaimellisesti useimmissa kannanotoissa riittää, että
ei tee jotain asiaa. Mutta jos kokee, ettei tällaisella ole mitään merkitystä koska mikään ei kuitenkaan muutu, ei kannata varmaan mennä vaaliurnillekaan jatkossa.
PC:n kohdalla on hyvä muistaa, että kyseessä on avoin ympäristö. Sillä suunnalla voi itse asennella laitteelleen vaikka mitä softaa ja sitä kautta niitä mahdollisia eri ostopaikkoja on huomattavasti enemmän.
Näin tosiaan pitäisi lähtökohtaisesti olla, ja näin varmaan lukisi esittelylehtisessä. Käytännössä PC on kuitenkin typistynyt pelijakelun tavoin hyvin pieneen kokonaisuuteen: Windows ja Steam. Tästäpä löytyy se perimmäinen syy, minkä vuoksi muutamat eivät voi malttaa konsolipelaamisen muuttumista PC-pelaamiseksi. Puhetta tulee paljon avoimuudesta, mutta sitten käytännössä porukka päätyy kuitenkin DRM-jakeluun ja suljetun lähdekoodin käyttöjärjestelmään. Jos käyt kaupasta tietokoneen, siinä on todennäköisesti Windows. Jos haluat pelata pelejä, sinun pitää todennäköisesti asentaa Steam.
Vaikka henkilökohtaista onnea on se, etteivät nämä ole ainoita vaihtoehtoja, on massojen käytännöt tosiaan jotain muuta. Steamin takana olevan Valven ponnisteluita PC-pelaamisen monipuolistamiseksi täytyy toki kunnioittaa. Se on tuonut aidosti vaihtoehdon Windows-pelaamiselle.
