Minusta pelin arvoa ei voi määritellä pelkästään absoluuttisella euromäärällä, vaan:
1) kuinka hyvin ja kauan se viihdyttää ja
2) mikä olisi vaihtoehtoisviihdyke samalla rahalla
Vaan ei nämäkään asiat auta arvon määrittelyssä.
Itse en pysty edes sanomaan peleille mitään "vaihtoehtoisviihdykettä" koska mikään muu viihde ei tarjoa vastaavaa kuin pelit. Samalla tapaa musiikki on eri asia kuin elokuva ja sarja on eri asia kuin elokuva jne. Ei niitä ole edes järkevää vertailla, vaan itse ainakin vertailen tuotteita erillisinä asioina, mitä ne myös ovat. Peleillä on joku tietty hintataso siinä missä elokuvilla omansa. Niiden arvot määritellään omien kategorioidensa sisällä.
Aika ei myöskään ole mikään suoraan arvoksi käännettävä asia, sillä vaikka joku peli viihdyttäisi 50 tuntia ja toinen 10 tuntia, niin voisi silti olla että tuo 10 tunnin teos on jäänyt parempana mieleen ja molemmat olla jossain omilla listoilla samoilla "hyvyys-tasoilla". Tarkoittaen siis että minulle ei kahdesta 50 euron pelistä ole automaattisesti parempi se, joka on pidempi.
Kaikista muuttujista itselleni merkkaa lopulta eniten se, että en vain halua maksaa pelistä kuin 50-60 euroa, oli se kuinka hyvä tahansa. Se on siis se hintataso, jonka olen itse peleille asettanut. Samalla tapaa kuin että en maksaisi vaikka kahvikupista kuin tietyn hinnan.
Mielestäni hyvät pelit, jotka pitävät otteessaan kymmeniä tunteja tai vaihtoehtoisesti tarjoavat online-kivaa satoja tunteja, ovat kustannustehokkaita viihdykkeitä ja siten rahan arvoisia. Aika harva viihdyke on yhtä intensiivinen €/tunti -indeksillä.
GTA:sta puhuttaessa tulee vain se ongelma että on olemassa jo hurjasti pelejä, jotka eivät maksa huhuttua 90 euroa ja jotka silti tarjoavat vastaavan määrän viihdettä/tunteja.
Toki muihin viihdekohteisiin verratessa olet ihan oikeassa. 50 eurolla ei yhtä paljon viihdettä saa kuin peleistä.
Tilanne on se, että inflaatio, tuottovaatimukset ja yhä kovempi vastimustaso pelin laadulle eivät ole tuntemattomia asioita peliteollisuudelle, joten hinnat nousevat. Itse hämmästelin, miten pelien hinnat olivat pitkään 69,90€, mutta taisi ainakin nollakorot olla syynä.
Minä taas osoitan syyttävää sormea myös tarjoajia kohtaan. Siellä on ihan samaa meininkiä kuin liittymissä: "kuluttaja vaativat" kun itse ollaan myymässä ja hehkuttamassa niitä tuotteita tietyillä spekseillä, joiden tuottaminen sitten maksaa. Liittymissä se on rajattomuus ja satojen megojen nopeudet ja peleissä hienot grafiikat, interaktiivisuus, yms.
Minä pelaisin ihan ongelmitta Hollow Knightejä, Marioita ja vastaavia. Eikä pelien tarvitsisi tavoitella realisimia ja ne voisivat silti tehdä samoja asioita, jolloin pelit myös pyörisivät paremmin heikommillakin laitteilla.
Toki itsekin nautin jos peli näyttää hyvältä ja pyörii hienosti mutta lopulta vaikka joku Outer Wilds tai Subnautica on olleet paljon mieleenpainuvampia kokemuksia ja pelejä kuin megahienoilla grafiikoilla varustetut AAA-nimikkeet.
Pelien tekeminen siis maksaa - siitä tuskin kukaan eri mieltä on - mutta voi kysyä, että kuka lopulta pakottaa laittamaan niihin niin paljon massia sisään? Tässä kohtaa taitaa olla jo ns. "muna vai kana"-tilanne, jossa kumpikin vastaus on yhtä oikea. Pelaajat haluaa ja kehittäjät tekee. Vaan kumpi oli ensin? Missä vaiheessa päädyttiin siihen että "peli" tarkoittaa pääasiassa vain satojen miljoonien budjetilla tehtyä tapausta eikä muista teoksista juuri edes puhuta - tai niitä ei edes kannata enää tehdä.
Jos tilanne olisi se, että esim. TLoU 2, GTA:t, Horizon Zero Dawn, COD MW, Fallout 4 jne olisi vain ja ainoastaan saatavilla 120€ hintaan ilman hinnanlaskua, ainakin minä kaivaisin kuvettani. Toki säästeliäänä persoonana säästän ja usein odotan hinnanlaskuja tai tarjouksia. Silti pakon edessä olisin valmis maksamaan enemmän kuin jättää pelaamatta. Samaan aikaan hämmästelen, kun ihmiset maksavat melkein 20€ leffalipusta.
No jaa. Itse jättäisi ehkä hankkimatta, varsinkin kun noista nimikeistä vain TLoU edes vähäisesti kiinnostaa. Tosin jos tilalle vaihtaisi itseä kiinnostavai teoksia, niin en edes tiedä mitä siellä olisi. Niin pakkopelattavaa ei itsellä löydy ettenkö voisi olla ostamatta "ylihinnalla". Jos tilanne olisi oikeasti se että ei mitenkään enää hinta ikinä halpenisi, niin varmaan pelaisin vanhoja pelejä sitten lopultakin pois ja katselisin sitten että onko enää koko alaa olemassa.
