Tarina muistutti kovasti itseäni muutamasta kirjasta, Justin Croninin kirjoittama Ensimmäinen siirtokunta, joka on ensimmäinen osa trilogiaa, ja tietysti Guillermo del Toron ja Chuck Hoganin Vitsaus-trilogia. Yllättäen, tämä The Last of Us on trilogia.
Mutta, palatakseni itse peliin, pientä bugailua esiintyi aina välillä, mutta se ei suuremmin haitannut. Paitsi tietysti save-bugi, mikä korjattiin heti. Mitä sanotaan tekoälyyn, itse olin niin uppoutunut pelin stooriin, että en edes tajunnut Ellien ja kumppaneiden juoksentelevan ympäriinsä vihujen edessä. Keskityin enempi Joeliin. Ja iso plussa hahmon kehittämisestä ja tarvikkeiden kasaamisesta. Tosiaan, normaalilla vedin läpi, aloitin samointein uudestaan Survivalilla. Siinähän ei sitten enää käytössä ole tuota kuuntelua, ja nähtävästi pitää muistaa ulkoa mitä nappeja rämpytellä missäkin kohdissa.
Moninpelinkin korkkasin, ja jäin koukkuun heti. Tarvitsee vaan hommata se mikkikuuloke, koska tuossa moninpelissä et todellakaan sooloilulla selviä. Pelkkää tiimipeliä. Lähde sooloilemaan, häviät varmasti.
PS. Moni sanoo, että Ellie ei vaikuta kovin 14-vuotiaalta käytöksensa ja kielensä perusteella. Noh, voin sanoa, ei ole mielestäni kovin epänormaali tapaus. Ja tietysti täytyy muistaa, että Ellie on monien kokemusten karaisema teini. Loistava hahmo joka tapauksessa. Tuli jopa repeiltyä joitain heittoja oikein huolella.
