Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Käytät vanhentunutta selainta. Kyseinen selain ei pakosti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää vaihtoehtoista selainta..
Itsellä jäi tosiaan yksinpeli ainakin tältä osin pelaamatta, sen verran mukavat fiilikset tuli kun tuli 5-6 tuntia pelailtua peliä, autosave sitten näyttää että 12min pelattu .. Mutta moninpeli on ihan jännää, kyllä siinä aika sitä pyöritellessä menee ihan mukavasti, olis tosiaan jees jos suomalaiset alkaisivat enemmän löytämään MP:tä, ainakin kokeilemaan jonkin aikaa, saisi ehkä vähän helpommin ohjeistettua mitä tehdä, itänaapurit & eteläamerikkalaiset kun eivät oikein tuppaa ohjeista / mistään muustakaan välittämään
Se autosave näyttää ajan viime tallennuksesta ei siitä paljon peliä on pelattu. Ja se sekoilu mikä johti autosaven toimimattomuuteen korjattiin jo ajat sitten.
Mites muuten on noiden ihmisvihulaisten kuulon laita hardilla? Normalilla ovat välillä melkeinpä totaalisen kuuroja, voit huoletta hiipiä perässä pitkät pätkät ja potkia maassa lojuvia pulloja sun muita, eikä mitään reaktiota. Välillä kyllä niillä on sitten yliluonnolliset näönlahjat..
Kyllä Hardilla pitää varoa ettei osu maassa oleviin esineisiin, jos ihmisiä on lähellä. Pari kertaa käynyt niin, että koittanut hiippailla jonkun selustaan ja samalla potkaissut jonkun kyltin kumoon. Sitten onkin saanut vetää rushilla päälle viimiset metrit.
Eilen tuli taas pelailtua useampi tunti ja aina vaan paranee.
Edit: Aseista voisi muuten muutaman sanan mainita. Todella vähän niitä tulee käytettyä mutta sitten tarvittaessa tuskastuttaa erityisesti haulikko. Harmittaa, kun välillä joutuu juoksijaakin losauttamaan pari kertaa lähietäisyydeltä ennen tappavaa osumaa. Haulikko pitäisi olla laaki ja vainaa meiningillä poislukien tietysti jotkut mörrit.
Bow on aivan loistava. Ei paljon komiampaa ole, kuin onnistua kaukaa ampumaan vihollista suoraan päähän. Nuolet vaan tuppaavat katkeilemaan ajoittain
Se autosave näyttää ajan viime tallennuksesta ei siitä paljon peliä on pelattu. Ja se sekoilu mikä johti autosaven toimimattomuuteen korjattiin jo ajat sitten.
Siis tiedän kyllä, mutta samantien kun perjantaina posti pelin toi niin viitisen tuntia tuli pelailtua, (n. 40% läpi)? Ja sitten lukaisin täältä ja huomasin tuon autosavebugin niin käynnistin ps3 uudestaan -> 12min pelattu 4% läpi.
Yksinpeli on aivan eeppisen hyvä niinkuin tässä onkin varmaan jo ainakin sadan viestin toimesta ilmoitettu. Itsekin tuon todennut ja about kolmanneksenkin perusteelta uskaltaa jo sanoa että tämän sukupolven parhaita kokemuksia ja teknisesti ihan eliittiä. Tunnelma on katossa kun äänet, grafiikka, kontrollit ja kaikki muutkin detailssit on melkonailla nappiin osuneet.
Hyvän yksinpelin lisäksi on aika huikeaa kuinka hienon ja täysin uudenlaisen moninpelin ovat ideoineet tähän kylkeen. Ja siten että se vielä toimii ja on hyvin tasapainossa. Mukavaa että lyhyehkön yksinpelin jälkeen ei mene kiertoon tai jää hyllyyn pölyttymään. Ainakin omalla kohdalla jää pidempiaikaiseksi viihdykkeeksi. Moninpelin piinaava tunnelma on koukuttanut huolella! Season Passistakin tuli jo kaupat. Mappien pienehkö määrä on oikeastaan ainoa isompi ongelma josta kehtaa valittaa moninpelin suhteen. Mutta laatu kyllä paikkaa määrää, se täytyy taas ilolla todeta että NDn pojat osaa moninpeli mappinsa suunnitella!
Uusi ase aukesi moninpelissä eilen joten tuli joutessaan otettua sen kunniaksi ensituntumat puoliautomaatti snipasta purkkiin. Siitä näkee vähän millaista meininkiä moninpelissä on. Täällä tarinaa riittää hyvästä yksinpelistä ihan ansaitusti, mutta suosittelen uppoutumaan myös moninpeliin vaikka aluksi saattaa tuntua oudolta. Voi olla että loppupeleissä pelaat sitä paljon enemmän kuin yksinpeliä, itselle ainakin käy tällä tavoin ihan varmasti. Videon pelimuodossa pelataan Suply Raid respapelimuotoa. Se toinen pelimuoto ilman respoja on sitten vielä hauskempaa! Mutta alkuun kannattaa mielestäni pelata respamuotoa jotta oppii mapit, aseet ja kamojen craftailun sekä käytön. Pelisä on oikeastaan aika paljon kaikkea pientä detailssia ja opittavaa jota ei heti huomaa, moni saattaisi nopealla vilkaisulla luulla tätä "perusräimeeksi" mutta se ei todellakaan ole aivan niin. Peli on täysin omanlaisesan uudella idella, mitään vastaavaa en ole koskaan nähnyt. Tosin "old school" health systeemin olen nähnyt peleissä wanhoina hyvinä aikoina ennen kuin multiplayerit pilattiin regeneroituvalla. Jokainen otettu osuma lasketaan -> reilu peli!
Nyökkään edelleen. Ironista kyllä, mutta itse hankin pelin juurikin moninpelin ansiosta. Minulla se menee ennemmin niin, että tarina tulee multiplayerin kylkiäisenä eikä päinvastoin. Voitte vapaasti pitää minua hulluna.
Peli läpi hardilla noin 25h, tykkäsin pelin yksinpelistä todella paljon. Todella yksityiskohtaiset autiot talot ja huoneet ym, maailmanlopun fiilistä läpi koko pelin. Itse olisin kuitenkin toivonnut vielä enemmän sitä selvitymisen meininkiä peliin, eikä vaan hienosta maisemasta toiseen. En nyt odottanut tästä mitään DayZ tapasta mutta jotain, esim että pitää löytää jostain jotain ruokaa ja pystyttää joku notski johonki ja paistaa siinä sitten rotanlihaa tai jotain. Edes pientä semmosta, siitä huolimatta nautin pelistä todella paljon. Erityisesti kiitosta loistaville ääninäyttelijöille, musiikille, pelin äänimaailmalle.
Moninpeli on ihan ok, voisi olla paljon parempi jos olis kaveriporukalla, tähään mennessä yksin kokeillut aina välillä. Ei mitenkää huono mutta tuskin tulen viettämään tämän parissa useita tunteja, en varsinkaan yksin.
Seuraavaksi olisi sitten tarkoitus pelata survivalilla ja yrittää löytää kaikki kerättävät, ekalla kerralla löysin 98 eli aika paljon nurkkia ilmeisesti jäänyt käymättä.
Normalilla meni läpi, 16 h 54 min. Vasta tuossa 65-70% prosentin kohdalla oli pakko ruveta turvautumaan myös tuliaseisiin, mutta suurimman osan kohdista selvisi silti stealthilla ja meleellä. Kuten muutkin ovat sanoneet, liikaa alkoi loppupuolella olla toimintaa ja räimettä, mutta kärsivällisyydellä selvisi niistäkin tuliluikutta; jouskari kyllä oli kovassa käytössä..
Ellie oli partnerina yllättävän hyödytön, meinaan vain yhdessä kohdassa tyttölapsi jopa jeesi hämäämällä vihulaisia antaen sauman hiipiä sivustaan. Eipä siinä, osasi myös tarpeen tullen pysytellä pois näkösältä, ettei tarvitse jatkuvasti olla paapomassa.
Hieno teos kaiken kaikkiaan silti. Nätti kuin sika pienenä, musiikki minimalistista mutta menoon sopivaa, ja sopivasti haastetta. Muutaman viikon päästä voinee kokeilla onneaan Hardilla, nyt on hyvä siirtyä noiden miljoonien rästipelien joukkoon.
Koska PSN on nurin ja ei pääse Last of Usin moninpeliä vääntämää ja lisäksi on liian väsynyt pelaamaan XCOMia järkevästi, niin pitänee vähän kirjoitella yksinpelikampanjasta.
Ekaksi alta pois: hienoin zombisurvivalistipeli, jota olen ikinä pelannut. Ja juonen puolesta hemmetin hieno tuotos muutenkin. Voisi moni zombileffakäsikirjoittaja ottaa mallia. Pelasin läpi Hard-tasolla, joka on ainakin Unchartedejen kohdalla ollut oikea ratkaisu. Medium ja Easy oli niissä aina liian helppo. Loppuun pistän muutaman juonispoilerin, jotka oli erityisen hienosti toteutettuja tai sitten vaan jotenkin rasittavia kohtauksia. Tekstissä on muuten sitten analyysiä pelimekaniikoista, joita jotkut voi pitää myös spoilereina.
Päällimmäisenä jäi mieleen tunnelma ja hahmot. Pientä paniikkia pukkas, kun hoksaa että on pimeässä huoneessa helvetin monen zombin kanssa, patruunat loppu kaikista aseista ja vielä alkaa taskulamppu pätkimään. Muutenkin pelin luoma tunnelma ja hahmojen välinen kanssakäyminen sai aikaan sen, että Joelista ja Elliestä oikeasti välitti. Ei ollut sellaista "ihan sama miten noille käy"-fiilistä missään vaiheessa. Eikä tämä rajoittunut pelkästään päähahmoihin, vaan kaikkiin sivuhahmoihinkin. Jokaiselle toivoi tietynlaisen lopun, oli se sitten onnellinen loppuelämä mahdollisuuksien rajoissa tai sitten väkivaltainen ja kivulias kuolema Joelin käsissä. Itselle varsinainen juoni oli siis lopulta aikalailla sivuseikka.
Pelimekaniikka ja pelimoottori itsessään oli aika tuttua huttua Unchartedeista. Mitä nyt silmäkarkkia päivitelty jopa UC3:sta ja joitain juttuja poistettu, kuten yli-inhimilliset hyppy- ja kiipeilytaidot. Hienoa oli myös että aseella ei voinut edes yrittää ampua lonkalta (on muuten sama moninpelissä), vaan raudat pitää nostaa aina ylös. Muuten hahmo alkaa vaan lataamaan asetta, usein patruunoilla joita ei ole. Siihen sai tottua, että aseen ammusluvun kohdalla vilkkuu punainen nolla. Hieno yksityiskohta ja toi lisämaustetta pelin epätoivoiselle tunnelmalle, jota kyllä riitti. Alkuun pelasin peliä siten, että jokainen vihollinen piti hoidella, mutta pian huomasi sen olevan taktiikka saada Joel hengiltä vartin välein. Piti siis keksiä vaihtoehtoisia selviytymisekeinoja ja nän päästäänkin johtopäätökseen, että Last of Us on aika pitkälle ongelmanratkaisupeli. Enkä missään nimessä sano tätä väheksyen vaan meriittinä.
Pidin myös siitä miten peli kannusti kesken sienipääzombien väistelyn silti tutkimaan joka paikan, koska elämän ja kuoleman ero voi olla se yksi jeesusteippirulla, jonka saatat löytää jostain laatikonpohjalta. Paino sanalla saatat. Sitä koki pientä voitonriemua joka kerta kun olit availlut lukuisia kaappeja ja vetolaatikoita löytämättä mitään ja sitten jonkin pohjalta löytyy pullo desinfiointiainetta, energiapatukka tai tylsät sakset. Joskus jopa nuo kaikki.
Hahmonkehitys oli aika simppeliä ja minusta jotenkin kosmeettista, ei kuitenkaan semmoista väkisin päälleliimatun makua tullut eli ei päässyt häiritsemään. Pillereitä syömällä saadaan paranneltua kykyjä, muttereita keräämällä ja käyttämällä päivitetään aseita. Molemmat olivat minusta vähän, varsinkin edellinen, tarpeettomia kokonaisuudessa, mutta tää on kai se ajan henki.
Erilaisia aseita oli aika paljon lopulta. Yllättävän monta erilaista reukkua tai kivääriä löytyy sienikansan ja kaikenlaisten ryysyläisten asuttamasta maailmasta. Tuota lukumäärää kuitenkin korvasi se, että ei niitä paukkuja joka raadolta saanut. Ja aseista puheenollen, niin hienoin koko pelissä on putkenpätkä, johon on teipattu ruosteiset sakset. Rujo, mutta tehokas. Ja toimii herkullisen groteskilla tavalla myös moninpelissä. Crafting-toiminto jolla putkenpätkää päivitettiin, ja oikeastaan kaiken muunkin selviytymistä edesauttavien välineiden rakentamien, oli ihan mainiosti toteutettu. Ei mitään uutta ja hienoa, mutta tuki pelaamista ja maailmaa hienosti. Silti olisin kaivannut vähän syvyyttä siihen muillakin osa-alueilla, kuten varsinaisilla selviytymisjutuilla. Onkivavan rakentaminen olisi ollut aika hieno. Nyt se oli pelkkää naulapommien tai ensiapupakkausten askartelua. Toisaalta tuokin taitaa olla valintoja ja tuskin olisi toiminut kovin hyvin putkimaisesti etenevissä kentissä.
Kokonaisuus tässäkin pelissä on lopulta yksityiskohtien summa. Last of Usin hitaasti aukeneva juoni ilman tunnelmallista pelimaailmaa ei välttämättä kannustaisi pelaamaan samalla tavalla ja toisaalta pelimaailman tunnelma ilman hyvin kirjoitettuja juonikuvioita ja ennenkaikkea hahmoja ei varmasti kannustaisi kurkkaamaan sen seuraavan mutkan taakse. Kauneusvirheitä oli, ohjaus tuntui välillä epämääräiseltä, perässä juoksevat sivuhahmot saivat potkia peltitynnyreitä miten tykkää ja silti kukaan ei huomannut, ajankulu pelin maailmassa oli vähän omituinen. Silti peli jätti reilusti plussalle.
Naught Dog on hemmetin hyvä omalla kentällään eli juonivetoisissa toiminta/seikkailupeleissä.
5/5
PS. Miksi näistä tulee aina näin pitkiä?
Sitten pari spoileria:
Pelina alkupätkä oli aika hieno. Alkuun pelkäsin, että kun Joelin mukula kuoli, niin siitä lähdettäisiin samantien kostoretkelle pelastamaan maailmaa. Yllätyin positiivisesti, kun seuraava kohtaus alkoi tekstillä "Twenty years later". Ja siitä miten kyyninen ja inhorealistinen Joel oli hahmona loppuun asti.
Joelissa oli sitä munaa ja paljon, jota aina olen jäänyt kaipaamaan Nathan Drakessa. Nathan on kyllä sellainen veijariseikkailija, jonka jutuissa ei ihmisen pimeät puolet kauhean helpolla pääse oikeuksiin. Selkeästi käsikirjoitusosastolla on päästy revittelemään tällä. Joel kiduttamassa ihmissyöjäpaskiaisilta Ellien olinpaikkaa oli hieno kohtaus, joka päättyi aika tylysti. "The thing is, I believe him."
Ja lopun kylmäverinen murhakohtaus, sekä pokalla valehtelu Ellielle ennen lopputekstejä pisti hiljaiseksi.
Rasittavaksi pisti taas se pätkä, jossa se talon kolmannesta kerroksesta ammuskeleva tarkka-ampuja tuntui näkevän seinien läpi. Meni melkoiseksi rottakokeeksi, jossa yrityksen ja erehdyksen kautta piti etsiä oikea reitti. Samantapainen kohtaus oli lopussa sairaalassa, kun piti lähteä Ellietä etsimään ja joka huoneessa oli Firefly-sotilaita ja niitä piti väistellä ja murhata samalla tavalla. Turhautti aika pahasti, ja se hyvänä pitämäni ongelmanratkaisupuoli pelissä nosti välillä tosiaan sitä rumempaa päätään. No eipä ollut liian helppoa. Onneksi välipomoja oli vaan se kaksi ja nekin aika simppeleitä.
Kerran Vedetty läpi normaalilla, ja nyt on toinen pelikerta survivorilla menossa noin puolessa välissä. Juutuin yhteen kohtaan mistä ei taida eteenpäin päästä ilman asetta,
Kohtaan jossa Joel antaa Ellielle kiväärin ja paikka pitää puhdistaa huntereista.
ja olen ilman ammoa ja health todella vähissä. Jos nyt vaihdan vaikeustasoa pykälän alaspäin, niin enhän enää saa Trophyä survivorilla läpäisystä?
Moninpeli on loistava, kahdesta syystä: siinä on riittävästi yhtäläisyyksiä, mutta myös riittävästi eroja Unchartedeihin nähden. Tämä tekee Last of Usin multiplayerista timanttisen. Yhtäläisyyksillä tarkoitan esimerkiksi härnäyksiä (tässä pelissä kutsutaan eleiksi) ja tunnuksen luomista (suurinpiirtein samat kuvavaihtoehdot kuin UC3:ssa). Itse pelaamisessa puolestaan oli mukava huomata, että meininki tosiaan on hidastempoisempi ja rauhallisempi kuin Unchartedeissa. Yhteenvetona täytyy todeta, että Last of Usin moninpeli päihittää Naughty Dogin aikaisemmat teokset, vaikken olisi sitä ennen tätä päivää uskonut.
Saapa nähdä, milloin aloitan kampanjan. MP nimittäin on erittäin koukuttava.
Kesti muuten hetken ennen kuin pääsin itse peliä pelaamaan, Ellie Editionissa on vaikka millaista härpäkettä mukana. Suosittelen tämän ostoa.
Mukava kuulla että joku muukin on niin pahasti koukussa moninpeliin että yksinpelikään ei oikein etene. Mutta eipä tuo ollenkaan pelkästään huono juttu, pitkitetty nautinto jne.
Olen tuota moninpeliä ehtinyt pelaamaan jo enemmän kuin lääkäri määrää. Eräällä toisella foorumilla pyydettiin pientä starter guidea helpottamaan pelaamisen aloittamista joten suolsin sitten tällaisen pienen niksipirkka-koosteen joka ehkä helpottaa myös tämän foorumin tulevia moninpeli-addikteja. Copypasteen tähän...
Pyynnöstä moninpeli niksipirkkaa helpottamaan starttia:
Ennen peliä:
Aivan ensimmäisenä luo ainakin yksi omanlainen luokka, tai kaksiksin. Esim. respaan yksi ja respattomaan toinen. Pisteitä pystyy alussa satsaamaan 10, kaikkea ei voi saada. Tuhlaa pojot omalle pelityylille sopiviksi, esim. jos tykkäät olla medikki ja nostella muita niin ota se kikkare joka nostaa vähän nopeammin jne.
Snipalla ei kannata aloittaa, se on ehkä vaikeinta kaikista, burst rifle tai semi-autolla kannattaa lähtee katteleen. Itse tykkään kakkosaseena reukusta, mutta ysi millistä näkee ehkä enemmän peleissä. Kun siihen laittaa vielä silun niin varsinkin aika kova.
Pelin aikanana:
Paukkuja on vähän! Ammu vain varmoista paikoista.
Älä juokse ellet halua että vihu näkee sut kartalla
Oik liipasimella hahmo "superkuuntelee" ja havaitsee esim. seinän takana liikkuvan vihun rajoitetun ajan. Paikallaan olevaa tai jäätävän hiljaa ninjamaisesti liikkuvaa hessua ei voi tällätavoin havaita
Kätköt on merkattu tutkaan ja niistä kannattaa käydä keräilemässä aarteita. Tavarasta voi sitten rakennella vaikka pommeja tai polttopulloja. (paina D-pad ylös/alas + pidä X pohjassa niin rakentaa mikäli aineet on kerättynä)
Health kittejä ei ole merkattu karttoihin mutta ovat vakiopaikoissa, aika nopeasti jää mieleen missä ne on. Ota aina mukaan kolmiolla kun kävelet ohi. Health kitin saa nopeiten käteen painamalla D-pad ylös, sen jälkeen pitää R1 pohjassa niin "asentaa sen"
Kauppaan pääsee selectillä ja R1 painelemalla vaihtaa asevalikon ja tavaravalikon välissä. Asevalikossa ostetaan armorit ja lisää paukkuja.
Healaa kaveri aina kun mahdollista, mutta vasta sen jälkeen kun ympäristö turvallinen. Fiksu healattava ryömii itse turvalliseen paikkaan.
Kun sinua healataan, pysy paikallaan. Jotkut ryömii karkuun ja homma menee pieleen kun joutuu aina lähtemään alusta uudelleen. Ryömi parempiin suojiin jos näet että healaaminen on mahdotonta.
Mapeissa on muutamien tuntien verran opettelimista ja reittien tietäminen on tärkeää. Ampumista on sopivasti helpotettu pienehköllä autoaimilla, mutta sohvan ja ohjaimen väliin jää merkittävästi vastuuta ampuskelusta. Aina ei kannata edes haastaa, eli kahdelle luultavasti häviät. Tai vajaalla healtilla jos lähdet haastaan pakasta vedettyä armori-hessua -> itsemurha. Eli tässä pelissä pitää vähän keskimääräistä enemmän harkita että onko syytä edes lähteä haastaa vai tyydynkö spottaamaan vihut ja odotan että kaverit tulee jeesaan. Spottaaminen btw. tapahtuu tähtäämällä vihua + oikea tatti.
Kun sait kaverin kumoon ja muita vihuja ei ympärillä niin voit kävellä viereen ja kolmiolla tekee hauskan spesiaali teloituksen. (saa vähän enemmän pisteitä tästä mutta koska kestää niin aina riski)
Ei mulla muuta, tällaset nyt tuli äkkiseltään mieleen. Kovaa reeniä sitten vaan, pelaamisiin!
Itse arvostamani Gametrailers lätkäisi tälle arvosanaksi vaatimattomat 9,8/10. Ei ole kovinkaan moni peli ole yltänyt samaan: Halo3, GTA4 ja Super Mario Galaxy muistaakseni.
Yksinpelillä tuli aloitettua, mutta moninpeliin jäin koukkuun pahasti. Sitten tuli joku katkos PSN:ään eräänä yönä ja pelasin yksinpelin loppuun. n.16h siinä meni. Yksinkertaisesti sanottuna aivan loistava peli, niin yksin- kuin moninpelikin. Menee jopa ikisuosikkini Conker's Bad Fur Dayn ohitse. Moninpelissä ainoa "huono" juttu on se että kun jatkuvasti törmää suomipoikiin, niin ovat aina vastakkaisella puolella dominoimassa.. tai sitten kun kerrankin pääsee samalle puolelle pistekekkereihin mukaan niin "yhteys isäntään kaatuu" Tuntuu että suomalaisilta löytyy aina taitoa ja tiimityötä. Juurikin avasin tuon haavojen sidonnan ja sen jälkeen olen melkein pelkkänä "lääkintämiehenä" toiminut porukan viiden metrin välein etenevässä jono muodostelmassa Jere Jarruvaununa
Kysymys: Kun en nyt tuohon lokalisoinnin suomennokseen täysin luota niin tarkoittaako Tarkka-ampuja varustelussa "kiikaritähtäimen (eng. scope) huojunta" pelkästään metsästyskiväärin tähtäintä vai vähentääkö se huojuntaa kaikissa aseissa?
Yksinpeli tuli päästyä läpi (pelikello näytti lopuksi rapiat 15 tuntia), olihan tuo aikamoinen peli, vaikka kuinka halusin ei tuo vaan iskenyt missään vaiheessa kunnolla itselle. Hiippailua alusta loppuun ja välissä ne pakolliset räiskimiset, ääninäyttelystä plussaa, Nolan Northin hahmo oli toki varsin viihdyttävä hahmo muiden sivuhahmojen välissä.
Läpi pelanneille:
Äkkiseltään kun perkasin tarinan läpäisyn jälkeen nuo kentät sieltä päävalikosta niin eipä sielä montaa ollut jota joskus uudelleen haluaisi pelata, pelasin tämän normaalilla läpi. Mieleen jäi aivan loistavan Prologuen jälkeen alkanut alamäki, joka välillä väläytti niitä komeita kohtia kuten ellien Joel pelastaminen, Davidin kanssa puukkohippa palavassa ravintolassa, kirahvi talsiminen ja se veden varaan putoamiskohtaus (näitä odotin rutkasti enemmän tältä)
Toivotaan että ND - studion väki tekee välissä taas uuden unchartedin ja sitten vaikka alkavat palaverissa suunitella tälle sarjalle sitä toista osaa
Testasin usean Tarvikeiskun jälkeen Selviytyjät-peliä, jonka idea ja toteutus on erinomainen. Kun kuolet, et enää voi palata takaisin. Tämä pakottaa pelaajat harkitsemaan liikkeitään, eikä yksikään joukkuekaveri ryntää pelin alkaessa suoraan vastustajien nenän eteen kartan toiselle puolelle. Näissä karkeloissa yhteispeli on äärimmäisen tärkeää. Elvytyksiäkin tehdään enemmän, sillä kukaan ei tietenkään halua jäädä yksin nurkan takana kyttääviä vihollisia vastaan.
Reilu 5h takan ja nyt alkaa pikkuhiljaa peli valumaan sinne perus uncharted kaavan puolelle jota pelkäsin, toivottavasti se tästä vielä tokenee. Ensimmäinen bugi tuli vastaan kun kuristin tyypin hengiltä niin putosin maanalle hetkeksi ja palattuani takaisin kamera kuvasi vain jalkojani..pahin pelko kyllä käynyt toteen eli sukupolven loppuessa myös naughty dog on sortunut tuomaan todella bugisen ja keskeneräisen pelin markkinoille. olen nähnyt yhden kerran kun hahmot jäätyy paikoilleen kädet levälleen ja niiden läpi voi kävellä eikä kukaan tee mitään ja toisen kerran maailmasta puuttui tekstuurit kokonaan maasta ja hahmo käveli tyhjän päällä... Vaikka kuinka hyvä peli olisi niin glitchejä jotka ovat näin pahoja ei saisi olla, missään nimessä ei ansaitse sitä hehkutusta jonka on saanut kun testaaminen on ollut huolimatonta.
Metkaa, ainoa graafinen bugi joka itselläni tuli vastaan oli seinätekstuurit erottava valkoinen raja, siinä kaikki. Ei edes perinteistä "nojaudu seinää vastaan ja käännä kameraa, niin näet seinän läpi" -bugia ei osunut silmiin.
Parissa kohdassa piti ladata peli uudestaan, kun edistymistä varten tarvittava kolmiokehote ei tullut ruudulle eikä eteenpäin päässyt ilman sitä.
Tuntuu että suomalaisilta löytyy aina taitoa ja tiimityötä. Juurikin avasin tuon haavojen sidonnan ja sen jälkeen olen melkein pelkkänä "lääkintämiehenä" toiminut porukan viiden metrin välein etenevässä jono muodostelmassa Jere Jarruvaununa 
