Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Xenoblade Chronicles 3

Loppukuviin liittyen
jumalauta mikä alfauros Rexistä paljastu lopputekstien valokuvasta, hänhän pisti ihan haaremin pystyyn Nia, Puran ja Mythran kanssa. :p

Pikkusen nään uudessa valossa Rexin jatkuvat huudahdukset XC2
'Let's show them a thing or three!'
Ja Rexhän näytti, what a Legend ;):)
 
Tulipa juuri päästyä chapter 5 läpi.

Miten ? Miten tän pelin tarinankerronta voi olla näin hyvää. Miten tässä on näin hyvä tarina ja ääninäyttely.

Miten tää peli voi jatkua vielä mahdollisesti toisen 5 chapterin verran kun nyt jo olisin täysin tyytyväinen siihen että tää loppuis ja antaisin tälle helpot 5/5 ja GotY palkinnon.

Mikä tää tällainen mestariteos on. Mahdotonta kuvitella mitä voi vielä tapahtua.

63h takana ja homma vaan senkuin jatkuu.
 
Nyt on pakko avautuu yhdestä hemmetin paskasti hoidetusta tilanteesta 6 chapterin alusta.

Siis painin tän valinnan kanssa varmaan puoltuntii ja sit peli vaan sanoo "voit vaihtaa hiustyyliä koska vaan" kun ensin vihjailee että tämä on lopullinen päätös. VITTU.

IMG20220820142057.jpg

Mut oikeesti jäi vähän harmittaa et sitä asua ei saa käyttää sen kohtauksen jälkeen.
 
HideoMiyamoto sanoi:
Nyt on pakko avautuu yhdestä hemmetin paskasti hoidetusta tilanteesta 6 chapterin alusta.

Siis painin tän valinnan kanssa varmaan puoltuntii ja sit peli vaan sanoo "voit vaihtaa hiustyyliä koska vaan" kun ensin vihjailee että tämä on lopullinen päätös. VITTU.

Näytä liitetiedosto 9374

Mut oikeesti jäi vähän harmittaa et sitä asua ei saa käyttää sen kohtauksen jälkeen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Musta se taas oli ihan kiva, ettei tarvinnut sitä roboversiota katsella loppupelin ajan, kun oli tottunut tuohon Mion peruslookiin. Mutta oishan toisaalta sekin olisi voinut olla vaatetusoptiona kyllä.
 
Juuri lopputekstit pyöri lävitse. Huh huh mikä peli. Heittämällä tämän vuoden GOTY mulle. Juoni, hahmot, maailma, musiikki, combat kaikki ihan huippusettiä.

Peliaikaa tähän mennessä jo jotain 180 tuntia, koska ennen viimeiseen karttaan siirtymistä haravoin läpi kaikki sidequestit ja suoritin ne. Tai siis ainakin ne, mitä löysin eli voi tietty olla, että joku jäi huomaamatta, vaikka melko huolellinen olinkin. Sidequestejen suorituksen lisäksi lisäksi upgradeasin ennen loppupaikkaa kaikki aseet ja hakkasin ne unique monsterit joiden levelit ei olleet mun ukkeleiden leveleitä paljoa korkeampia.

Vielä riittäisi pelattavaa kuitenkin. En ole lähelläkään sitä, että kaikkien hahmojen kaikki hero-roolit olisi tapissa. Korkeampi levelisiä unique mostereita on jäljellä varmasti hurja määrä. Ihan kaikki colonnyt ei ole vielä viidessä tähdessä. Ja varmaan post gamessa on nyt auennut jotain uuttakin, mitä ei ennen tuota viimeiseen paikkaan menoa voinut tehdä. Ja onhan tietty noita side questejakin voinut aueta vielä lisää tässäkin vaiheessa.

Pelin lopetus oli surullisempi kuin odotin. Sopi kyllä peliin, mutta silti kyyneleet valui jäähyväiskohtauksessa. Toisaalta loppu oli nyt sellainen, että se jättää jatko-osille paljon tilaa kehittyä mihin suuntaan vaan. Saa nähdä tuleeko DLC jatkamaan tätä tarinaa vai esim. palataanko siinä N:n ja M:n luo menneisyyteen.

Jäi myös vähän häiritsemään, miten Nia päätyi tuohon kuningattaren rooliinsa. Ja miksi erityisesti Melia oli niin pitkäikäinen kuin pelissä annettiin ymmärtää hänen olevan. Kuitenkin puoliksi ihminen kyseessä, niin periaatteessa elinikä kai ei niiin pitkä pitäisi olla. Toisaalta ehkä tämä selittyy tuolla ajan jäätymisellä paikoilleen mobiuksien toimesta? Vähän ehkä häiritsi myös lopun valokuva, joka antoi ymmärtää Rexillä olleen kunnon haaremi Pyran, Mythran JA Nian kanssa. :D Toisaalta sopii hyvin kyllä XC2:n fanservicemeininkiin, mutta kyllä tuossa haaremissa Nian mukanaolo ihmetytti. Pyra ja Mythra ei niinkään. Viimeistään tuon kuvan jälkeen olen myös melko varma siitä, että Mia on Nian tytär tai ainakin jälkeläinen.

Törmäsin muuten kiinnostavaan "virheeseen" pelissä, kun suoritin nuo kaikki tarjolla olleet sidequestit ennen Originiin menoa. Kevesin linnalla viimeisen sidequestin jälkeen yksi NPC höpötteli mulle jo sitä, miten heidän flame clock on nyt rikottu ja Kevesin kuningatar on nyt palannut takaisin. Tämä siis siinä vaiheessa, kun en ollut käynytkään Originissa eli Melia oli kyllä vielä hyvinkin tiukasti kiinni vankilassaan. En tiedä oliko Monolift Softilla tarkoitus, että tuo quest olisikin ollut tarjolla vasta myöhemmässä vaiheessa peliä vai unohtuiko laittaa tuolle hahmolle tällaisessa tilanteessa vaihtoehtoinen teksti. Vähän koin silti tylsäksi, kun tuo spoilasi, että Melia on varmuudella palaamassa Kevesin linnaan.

Nyt sitten post-gamen pariin. Pitää käydä tsekkaamassa mahdolliset uudet questit läpi ja ehkä hakata vähän lisää unique monstereita. 100% tuskin jaksan pelailla. Esim. kaikkien hero-roolien tappiin saaminen ei niin paljoa kiinnosta eikä myöskään soul-hacker taitojen upgradeaukset. Kyllä tässä varmasti silti tulee 200 tuntia ylittymään loppujenlopuksi.
 
Viimeksi muokattu:
Tänään aloittelin vähän post-game sisältöihin tutustumista. Kyllähän sitä tekemistä oli tullut jonkin verran vielä lisää.

Ihan mahtavaa, että tiimiin on mahdollista saada heroksi myös Melia ja Nia. Huomasin myös, että näiden hahmojen ollessa aktiivisena tiimissä taistelumusiikit vaihtuvat. Melialla on ehkä yksi kaikkien aikojen lemppari taistelutaustamusiikeistani eli Future Connectin taistelumusaa vähän uuteen uskoon miksattuna. Nialla on joku XC2:n musiikki, mutta tuo ei ole jäänyt niin vahvasti mieleen, että osaisin liittää sen kyseisessä pelissä oikeaan sijaintiin/tilanteeseen.

Mutta tuo Future Connectin taistelumusa on kyllä sellainen, että tästä eteenpäin mulla on varmaan 99% ajasta Melia tiimissä :D

Future connectista tuli mieleen, että nyt nukutun yön jälkeen mulla on vaan noussut lisää kysymysiä mieleen pelin lopusta. Jotenkin niin paljon jäi auki. Esim. Riku! Kuka tämä nopon oikein oikeasti on? Miten XC DE:n Future Connected ja sen fog beastit oikeasti liittyi tähän? Jokin liittymä näillä selvästi kuitenkin on. Miten lopussa hahmot tiesi etukäteen, että maailma tulee erkautumaan? Kun eikö koko pelin kantava idea ollut se, että tulevaisuutta ei voi ennustaa ja se luonnollisesti on pelottavaa, mutta silti tulevaisuutta kohti kuljetaan. Tämän teeman vuoksi pienen nikottelun jälkeen pidin kyllä lopetuksesta, jossa maailma erkanivat: tuossa tilanteessa huomasi löytävänsä itsetäänkin pelaajana sen sisäisen mobiuksen, joka olisi halunnut endless now:ta, jossa maailma olisi säilynyt ennallaan ja hahmot olisivat pysyneet yhdessä. Tätä endless now:ta vastaan kuitenkin hahmot juuri pyristelivät, vaikka tulevaisuus heitäkin pelotti ja endless now:n kaipuu oli sisällä olemassa. Ja vaikka tulevaisuus ei nyt ollut tuon maailman hahmojen kannalta välttämättä kaikin tavoin sitä, mitä heille toivoi, niin sellainen se tulevaisuus voi olla. Ei aina kaikki mene kuten haluaisi.

Eli siis tiivistettynä. Pidin kyllä lopetuksesta, mutta peli jätti kuitenkin omaan makuun vähän liian paljon kysymyksiä auki. Ehkä DLC toivottavasti vastaa näistä ainakin osaan. Näitä aukinaisia kysymyksiä pohtiessa alan olla melko varma, että DLC sijoittuu Tornan tavoin menneisyyteen niin, että siinä saa sitten jotain selityksiä näille kysymyksille. Mikä on tavallaan kurjaa, koska haluaisin tietää mitä hahmoille käy myös tulevaisuudessa ja tapaavatko he enää koskaan toisiaan kuten lupasivat toisilleen. Jos Monoliftsoft päätyisi tekemään kaksi tarina DLC:tä näistä molemmista vaihtoehdoista, niin olisin todellakin valmis avaamaan lompakkoa molempien osalta kunnon hinnallakin.
 
Itte saavuin just kaupunkiin ja tuntuu että tarina vasta nyt saa kunnolla tuulta alleen, tai noh on siinä tarinassa ollut kyllä se tuuli alla ihan alusta asti mut jaksaa viel pitää kovasti otteessaa, alkaa myös tajuu miten hemmetin iso peli tää oikeesti on. Vaikka tässä on mappi jaettu eri sektoreihin, tuntuu se silti minusta yheltä isolta yhtenäiseltä mapilta, joka on vaa kätevästi pilkottu luultavasti jo switch tehojen takia, et täs ei voi vaa kävellä tai lentää mapin päästä päähän ja mennä minne silmä näkee, mut kuitenkin missään vaiheessa ei oo tullut oloa että tämä olisi jotenkin pilkottu. Chapter 4 saatu just päätökseen ja kellossa jotain 50+h, kyl täs huolella saa aikaa menemään jos tosiaan ihan kaiken haluu tehää.

Sit on vielä taskussa expansion pack nii tämä peli tulee viihdyttää meitsiä varmaa pitkin vuotta.
 
Nyt ois kaikki Herot tapitettu maximiin, kaikki classit avattu koko crewlle, Sielun Veljien peltirumpuskillsit hommattu, 130 sideaquestia suoritettu ja äsken kaatui pelin viimeinen 120 lvl Unique monster. Mittarissa 110h (vika monsu kaatui ajassa 109h 50min, joten kymmenen minsaa piti vaan nautiskella maisemista, että sai tyydyttävän save ajan).

Plussat
+ Tarina, ihan käsittämättömän hieno seikkailu, lukuisine twisteineen

+ Hahmot, 6 päähahmoa ja kaikilla kattavat taustatarinat. Rikusta tahtoisin nähdä ja kuulla lisää, jäi mysteeriksi

+ Loistava ääninäyttely kautta linjan (Poislukien taisteluhuudot ja hyppyäänet)

+ Pelattavuus, switchin sillipurkilla pelattavaksi peliksi aivan käsittämättömän vaikuttava taidonnäyte

+ Taistelujärjestelmä, matala kynnys tutustua ja pärjätä, mutta täydellinen hallitseminen vaatinee lähemmäs puolisen sataa tuntia

+ Heroquestit, kaikilla kiinnostavat tarinat, jotka vetää vertoja heikompien jrpg pelien päätarinoille (ei ehkä kestossa mutta hahmojen syvyydessä)

+ seurantavana toimi erinomaisesti vaikka karttaan olikin paikoin haastavaa tulkita, että missä kerroksessa haluamasi asia on

+ unique monsut, pelin suola ja pippuri, aina löytyy haastaja vaikka päätarina sitä ei enää tarjoaisi

+ tutoriaalit, valtaosaan tapauksista löytyi neuvoa


Miinuksiakin löytyi kun yli 100h tahkosi
- Asseccories järjestelyn ja lajittelun puute. Jumalauta, että meni tunteisiin kun yrität etsiä jotain tiettyä tavaraa satojen joukosta jatkuvasti. Lopputulemana tuli helpommaksi käydä Seekseek Nopon luona tarkistamassa tavaran nimi kun muistin sen sieltä ostaneeni, kuin selata väh. 500 varustetta. Siinä ei pelkkä suosikkilistaus auta kun sekin kasvaa ja kasvaa. Mielestäni pelin suurin yksittäinen heikkous ja vähän hassu puute ettei tavaroita voinut järjestää harvinaisuuden, luokan, ominaisuuden ynm mukaan.

- Kysymysmerkit hukku välillä karttaan ikonien sekaan. Nimim. Etsin yhden postgame questin osasuoritusta 3h ja käytännössä juoksin joka maan lävitse kun ei huutomerkkiä löytynyt mistään

- suosikkipaikkoja pysty laittamaan vaan yhden per maa. Usein tuli unique monsuja jotka olis halunnut merkata myöhempää varten. Näihin olisi toisinaan toivonut myös seurantavanaa

- Cutscenejen kelaus ominaisuus puuttui. Niin paljon keskusteluja joita ei haluis skipata, mutta cutscenejen rullasivat toisinaan järjettömän hitaasti vaikka vaan pompitaan kahden keskeisessä keskustelussa

- Colonyt olis saanut olla mapissa omana pikavalintanaan ja ehkä jopa jollain korostuksella kartassa

- Hahmojen jatkuvat yhden lauseen hokemat. Olivat yksitoikkoisuudellaan rasite kakkosessakin ja todella raivostuttavia vieläkin. Jos volyymin pisti pienemmälle asetuksista niin puhe hiljeni myös cutsceneissä

- Löytämisen ilo oli toisinaan kortilla, koska kaikki arkut ynm hyppäs heti karttaan näkyviin kun ne oli hamassa näköpiirissä

- Ylilevelöityminen ekalla pelikerralla vaikka bonus expoja ei edes käyttänyt

- ajansäätö oli ihan turha ominaisuus, jota tarttis sen yhden ainoan kerran ja eihän sitä sitten älynnyt käyttää

- TVstä deckistä pelatessa selviä kyykkäyksiä suorituskyvyssä ja välillä taisteluissa ei tiennyt pelaako XC vai Minecraftia, sen verran puuroksi ja rakeiseksi kuva meni. Pelasin 80h käsikonsolille, koska näytti paremmalle ja peli oli huomattavasti smoothimpi siten koettuna

- Hahmoista Luna (ajatuskatko) Sena jäi itselle etäiseksi ja vähän ärsyttäväksi sidekick seinäruusuksi, jolla ei oikein ollut mitään muuta roolia kun tsempata muita

- Vaikka tarina meni ihan top3 alltime favourite osastoon niin loppupomo oli aika ponneton ja puuduttava taisteluna

- ... myös tarinan loppu oli aiempiin osiin nähden pliisu. Kaikkien juonenkäänteiden jälkeen odotin ennennäkemätöntä ilotulitusta ja jäi vähän suutariksi loppu, mitä tulee eeppisyyteen. Kyyneleiltä ei silti vältytty


... Siitä huolimatta yksi parhaista pelikokemuksista koskaan ja paransi vähän jopa alakoulu ajan nokkahuilutraumoja vaikka tässä poikkihuilua soitettiinkin. :p


Arvosana 9.5/10. Jokaisen JRPG genren ystävän must play kokemus. Odotan innolla DLCtä ja sillon tulee varmastikin NG+ vedettyä läpi ja levelitettyä tyypit 20 asti.
 
Viimeksi muokattu:
Ehkä pelihistoriani vaikein päätös piti tehää että:

Säiltänkö Mion uuden pitkän tukan vai leikkaanko takas lyhyeks, päädyin pitkään tukaan.
 
Meikäläiselle tämä peli ei aukene sitten millään. Tosin aika laiskasti olen pelaillut (chapter 3 alkoi juuri), eikä oikein tee mieli pelata tätä. Suurin syy tähän on taistelusysteemi. Se ei todellakaan iske, tai sit en vain tajua sitä. Yhtä susilaumaa saa hakata minuuttutolkulla, ja bossit kestävät vähintään puolituntia. Ihmekös pelaajilla on mennyt yli sata tuntia läpipeluuseen, jos meno on tälläistä. En vielä heitä kapuloita kaivoon, mutta tuskin jaksan tätä läpi pelata. Ehkäpä on tullut pelattua liikaa tämän genren pelejä.
 
Läpi pelasin ja aikaa meni noin noin 150 tuntia. Itselle tämä peli menee numero ykköseksi jrpg pelejen osalta. Tarina, musiikki, maailma ja taistelusysteemi kaikki vaan napsahtaa kohilleen. En todella ole parempaa japaniroolipeliä pelannut. XB 1 ja XB 2 ovat hyviä muttei kolmosen verosia. Octopath Travel pääsee aika lähelle XB 3:sta omassa listassani. Pelin ainoa miinus ei johdu oikeastaan kehittäjästä vaan Switchistä alustana, jonka tehot eivät riitä varsinkaan telakassa aina sujuvaan pelin pyörimiseen. Tästä huolimatta pelimaailmassa tuli vastaan todella mahtavia maisemia upeiden musiikkien soidessa taustalla, vaikka välillä peli näytti aika karulta isolta ruudulta pelattaessa. Tämä peli kyllä venyttää Switchin äärimmilleen.

Itse miekka ja magia maailman suurena ystävänä toivon, että Monoliftin konseptikuvien keskiaikaismaailma on seuraavan Monoliitin jrpg pelimaailman ympäristö. Niin ja se voisi ilmestyä Switch 2:lle (Toivottavasti vuodetut tehotiedot pitää paikkaansa), jolloin Monolifti vihdoin pääsee tekemään pelin uudelle alustalle ja pääsee lopullisesti tiputtamaan leuat lattiaan.
 
Juri sanoi:
Meikäläiselle tämä peli ei aukene sitten millään. Tosin aika laiskasti olen pelaillut (chapter 3 alkoi juuri), eikä oikein tee mieli pelata tätä. Suurin syy tähän on taistelusysteemi. Se ei todellakaan iske, tai sit en vain tajua sitä. Yhtä susilaumaa saa hakata minuuttutolkulla, ja bossit kestävät vähintään puolituntia. Ihmekös pelaajilla on mennyt yli sata tuntia läpipeluuseen, jos meno on tälläistä. En vielä heitä kapuloita kaivoon, mutta tuskin jaksan tätä läpi pelata. Ehkäpä on tullut pelattua liikaa tämän genren pelejä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Käytä chain attackejä bosseihin. Niillä saa helposti 40-80% bossin healthista parissa minuutissa pois.
 
100h napsahti juuri täyteen ja hahmot lvl 69 (nice). Menen chapter 7 ja juuri menossa originiin. En voi uskoa miten hyvin peli on maistunut tähän asti ja kaikki mitä eteen tulee yritän tehdä. Mitään muuta ei ole tullut juurikaan kuukauteen pelattua osittain sen takia että peli on niin törkeän hyvä, mutta osittain myös sen takia että jos pelaa jotain teknisesti paljon kehittyneempää peliä niin paluu tämän pariin ei tunnu niin hyvältä.
 
Tässä muuten erinomainen video jossa käydään lävitse miten XC1 ja XC2 liittyy XC3, mukana myös selite mystiselle sumulle, Z synnylle ja idealogialle jne.

 
Nyt se on sitten ohi. Reilun kuukauden omistin pelille ja täytyy kyllä sanoa että en ole nauttinut mistään JRPG pelistä pitkään aikaan näin paljon. 128h oli loppulukema. Kaikki tehtävät mitä löysin tein, jokainen hero avattiin ja nostettiin maksimi tasolle. Jokainen kylä paitsi yksi maksimoitiin 5 tasolle, tätä yhtä en vain saanut 4 tasoa korkeammalle vaikka ei paljon siitä jäänyt puuttuman. Tosin eipä siitä mitään erikoista menettänyt. Loppupomolle mentäessä hahmojen leveli oli 93. Normaali tasolla pelasin ja loppujenlopuksi peli tarjosi hyvin vähän haastetta vaikka yritin pitää hahmot suurimman osan ajasta edes jotakuinkin tasoissa.


Mikä pelissä sitten oli hyvää.

No ensinnäkin sen todella upeat grafiikat, valtavia alueita täynnä toinen toistaan hienompia paikkoja mitä koluta. Todella vaikuttava näky kun jostain korkealta katselit alas ja näit paikkoja missä olit ollut aikaisemmin ja voit vain hymyillä.

Sitten on se äänipuoli. Ääninäyttely on nostettu aivan uudelle tasolle tässä sarjassa ja noin 95% ajasta se on todella erinomaista. Näyttelijät todella herättävät nämä hahmot henkiin ennenäkemättömällä tavalla mitä tulee Xeno peleihin. Soundtrack on myös aivan käsittämättömän upea ja jokainen kappale on korvia hivelevän upea.

Taistelusysteemi on viilattu kyllä täydellisyyteen. Nautin taisteluista todella paljon ja nyt kun ne ei kestä niin kauan kuin aikaisemmin niin tätä oli ilo pelata myös sen puolesta. Pelistä löytyy myös automaatti taistelusysteemi joka hoittaa kaikki paitsi uniikit vihut ja bossit sinun puolesta jos ei jaksa hakata kaikkea.

Tarina oli eeppisyydessään todella upea alusta loppuun ja vaikka se ei mitään suurempia yllätyksiä tarjonnut niin sitä oli silti ilo seurata ja lopussa oli haikea fiilis. Tosin sen sanon että 2 lopetus on edelleen niin täydellinen etten uskonutkaan tämän pääsevän samalle tasolle, mutta kokonaisuus oli parempi.

Hahmo joukko oli kaikki todella onnistuneita ja yksikään niistä ei ärsyttänyt ja heistä oli helppo pitää kiitos upean käsikirjoituksen ja näyttelyn.

Myös hero hahmot oli todella onnistuneita paitsi eräs vitun merirosvo jota vihasin ylikaiken ja sen tehtäväkin oli täyttä tuskaa.

Sivutehtävistä sitten nämä ääninäytellyt hero questit oli todella upeita suurimmaksi osaksi. Osa todella synkkiä ja osa hyvin keveitä joten vaihtelua piisasi. Osan sivuhahmoista todellinen kohtalo paljastuu vain näistä hero questeista.

Jokaisella kylällä oli oma tarinansa jonka sai kokea sivutehtävien kautta ja näinollen sai paljon enemmän merkitystä.

Hiottu pelattavuus kokonaisuudessan. Kaikki toim kuin junana vessa. Ei ollut mitään ärsyttäviä mekaniikkoja jotka vaati kamalaa grindausta tai typeriä kykypuiden nostoa. Tätä oli todellatodella hauska pelata sen koko lähes 130h mitä tähän kului.

Latausjat Switchille oli ihan huikean nopeat. Samalla alueella jos teleporttasi niin se oli 3-5 sek yleensä ja jos toiselle alueelle siirtyi niin sellainen 15 sek.

Mikä oli meh

Perus siniset sivutehtävät oli sitä samaa huttua kuin aina, kerää nämä ja tapa nämä vihut. Niissä oli usein hieno tarina mutta kun se oli pelkkää tekstiä jäi ne päätarinan ja hero tarinoiden varjoon.

Mikä ei toiminut.

Pelin tekniset ongelmat. Joka varmaan osoittaa että tässä on kyllä revitty switchistä jokainen mehupisara irti. Framerate ei ole läheskään niin sulava kuin 2. Peli kaatui pari kertaa. Se jäätyi useaan otteeseen muutamaksi sekunniksi ja sitten homma jatkui, aina sai kyllä pelätä että taasko se kaatui.

Musiikissa oli myös omat ongelmansa kun joissain kappaleissa oli ihme kohtia missä se kuulosti kun kappale pätkäisee hetkeksi ja jatkuu taas.

Hahmoja kun oli se 7 omassa ryhmässä niin siitä syntyy aika sekamelska kun sen jengin kanssa liikkuu ja usein hahmot jäivät jumiin johonkin kiven taakse ja sen sitten kuuli äänistä kun ne räpätti siellä sitä estettä vasten ja oli hiukan rasittava välillä


Näytti vielä pari sivutehtävää ilmestyneen kaupunkiin joten täytyy käydä katsomassa mitä niissä on jossain vaiheessa.

Loppujenlopuksi tässä on yksi parhaista JRPG peleistä jota olen koskaan pelannut. Helppo 5/5 ja vuoden GotY tähän mennessä, nousee sinne suurien pelien joukkoon. Sen suurin ongelma on alusta jollekka se julkaistiin ja peli nousisi ihan eri tasolle kun siitä saataisiin 4k 60 FPS versio.

Jos vielä käy ne pari tehtävää kattomassa niin sen jälkeen voikin siirtyä vihdoin muiden pelien pariin. :D
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Ylös Bottom