Nykyaikaisen ison budjetin pelissä on tosiaan iso budjetti, mistä pitää saada rahat takaisin ja lisäksi peliharrastajat eivät enää tee niin että katsovat julkaisukalenterista seuraavan megapelin ja aikatauluttavat sen pelaamista että pääsee ajoissa seuraavan pelin kimppuun. (olen varmaan vanhanaikainen kun syynään edelleen pelien julkaisupäiviä) Sen sijaan pelaavat koko ajan Fortniteä, eivätkä kerkeä kokeilemaan muita pelejä kun pitää pelata Fortniteä.
Minun mielestäni isoin ongelma on se, että ei ole enää mitään megapelejä, joita kalenteroida. Joka toinen peli on megapeli, joka kestää ikuisesti ja joka sen lisäksi saa päivityksiä ja lisäosia, joilla se kestää vielä toisenkin ikuisuuden jos siihen lähtee.
Minun isoin syy tämän hankkimattomuuteen on se, että tämä on ihan helvetin pitkä peli. Ei ole aikaa. Sen pitää sitten kiinnostaa myös ihan helvetisti jos se kestää ihan helvetisti. Jos se olisi lyhempi, niin voisin ostaa nykyiselläkin kiinnostustasolla mutta enpä nyt ihan heti ole hankkimassa kun kaappi on täynnä pelejä, joiden kesto on se sata tuntia.
Tuo Live Service -pelien suosio on hyvä nosto. Jengi pelaa Fortniteä, Call of Dutyä, Minecraftia, Genshin Impactia ja jotain Robloxia koko vuoden ympäri. Ei siinä ehdi pelata 100 tunnin roolipeliä, jota kaverit ei edes pelaa. En epäile yhtään etteikö jokainen pelijulkaisija haluaisi julkaista seuraavan "Fortniten". Vaikka kuinka tekisivät pelejä rakkaudesta lajiin, niin kyllä ne tuotot on vaan äärimmäisen tärkeä juttu.
Tämä on varmasti nykyään myös seikka, joka syö pelitunteja mutta tähän on tosiaan vastattu sillä että joka toinen peli vaatii sen sata tuntia ja niitä yritetään väkisellä sovittaa johonkin palvelupelimalliin tavalla tai toisella.
Minulla ei ole aikaa antaa 80-100 tuntia niin monelle pelille mitä niin moni peli nykyään vaatii. Siinä kohtaa tuntuu jopa helpottavalta ottaa vain rentouttava matsi Helldivers 2:sta, jota voisi pelata vaikka 5000 tuntia, mutta jonka pelaamisen voi yhtä lailla lopettaa vaikka 30 tunninkin jälkeen.
Pelit ovat myöskin nykyään niin helposti saatavilla, tarjontaa on paljon ja monesti vieläpä lukuisilla laitteilla, jolloin ei tule sellaista julkaisupäivän fomoa kuin ehkä joskus ennen vanhaan tuli. Lisäksi pelien ohjevähittäishinnat ovat kallistuneet, mutta silti ne tulevat usein nopeasti alennuksiin, joten julkaisupäivänä pelin ostaminen voi monelle olla ihan vaan taloudellinen kysymys.
Pelejä on liikaa ja ne on liian pitkiä.
Viimeisimmät pelaamani pelit olen valinnut joko pituuden tai niiden vaatiman tilan perusteella. Greedfall on ehkä pitkähkö peli mutta sekin on aika tiivis roolipeliksi, varsinkin nykyaikana. Sen jälkeen pelaan joko System Shockin tai Dead Spacen remaken. Ne kun eivät vie vähintään kuukauden päiviä pelata läpi.
Ainakin minun kohdallani pelien paisuttaminen on ampunut tavoitettaan ns. jalkaan. Siinähän on ollut varmasti joskus ideana sitouttaa pelaaja peliin niin ettei peliä myy ja että kokisi saavansa rahoilleen vastinetta. Minusta tuo vain tuntuu pallolta jalassa kun yhdelle pelille pitää uhrata ihan liikaa aikaa.
Ja toki se tuttu vastaus on että "ei ole pakko pelata kaikkea sisältöä" mutta sen valikoiminen ei käytännössä vain usein ole helppoa. Sivutouhut ja mutu voivat vaikuttaa tavalla tai toisella pääjuoniin tai niiden seassa voi olla jotain merkittävääkin sisältöä.
Mutta oli miten oli, tuntuvat pelit nykyään usein jo liikaa taakalta rentoutumisen sijasta. Siinä kohtaa kun peliä mainostetaan kolminumeroisin pelitunnein, menee peli aina myöhemmin pelattavien listalle. Listalle, joka tuntuu olevan jo niin pitkä että on pakko alkaa kohta karsimaan entistä enemmän mitä edes sinne ottaa ehdolle.
Pelien lisäksi tietynlainen viihteen "paisuminen" on tuntunut menneen myös jossain kohtaa elokuvien puolelle. Nykyään ei tulekaan katsottua edes kehuttuja elokuvia koska kolmea tuntia yhteen putkeen on vaikea löytää perheellisenä ihmisenä jos haluaa joskus nukkuakin. Sarjoja taas tulee katsottua runsaasti kun niiden jaksot eivät vaadi kuin sen tunteroisen. Ihan kuten vaikka jotain Helldivers 2:sta: peli silloin tällöin, kun ehtii tai jaksaa.