Doctor Pepper
Well-Known Member
Ongelmana työttömien rankaisemisessa ja "kannustamisessa" on, ettei se ratkaise työllisyysongelmia tai mitään muutakaan. Paljon suurempi haaste on pitää työssä olevat työkykyisinä. Siinä meillä on porukkaa, joka todistetusti pystyy tekemään tuottavaa työtä ja sitä tippuu koko ajan esimerkiksi uupumuksen, masennuksen ja erilaisten sairauksien vuoksi pois työelämästä.
Toinen työttömyyttä isompi haaste on työvoiman uusintaminen. Siitä ei nykyään puhuta kovin paljon, mutta vielä silloin kun Suomi oli jatkuvassa 3% talouskasvussa vuosikymmenestä toiseen ja lähes täystyöllisyydessä ennen Kokoomuksen valtakautta ja siitä alkanutta 90-luvun lamaa, se oli olennainen tapa pitää huolta siitä, että myös tulevaisuudessa meillä on riittävästi työntekijöitä. Olennaisin osa siitä on huolehtia lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja koulutuksesta niin, että saamme koko ajan työmarkkinoille koulutettua ja osaavaa uutta työvoimaa. Nythän lapset polttavat itsensä loppuun jo lukiovaiheessa, koska kilpailu opiskelupaikoista on niin kovaa. Opiskelijoiden keskuudessa loppuunpalaminen on myös todella yleistä ja siksi moni keskeyttää opinnot. Se tarkoittaa, että uutta koulutettua työvoimaa ei saada niin paljon kuin voitaisiin saada, jos tuettaisiin nuoria ja opiskelijoita. Myös luovuus tukahtuu, jos pitää vain keskittyä suorittamiseen. Paineet uravalinnasta ovat valtavat, koska alanvaihdosta ja uudelleenkouluttautumisesta ollaan tehty niin vaikeaa. Ainoa järkevä vaihtoehto nykyään taitaa olla ammattikoulu, koska sen jälkeen voi vielä vaihtaa alaa, jos aikuisena huomaa, että ei sovellu ensimmäiseksi kivalta tuntuneelle alalle tai sillä ei ole töitä tarjolla. Olennainen pointti on, että kilpailuideologia ei oikein toimi Suomen kaltaisessa pienessä yhteiskunnassa, jossa tarvitaan kaikkien osaamista ja taitoja. Siihen ei auta myöskään se, että laitetaan kyydistä tippuneet risusavotalle.
Silti hallitus haluaa keskittyä vain siihen rankaisemiseen, joka ei ratkaise todellisia ongelmia. Todellisilla ongelmilla tarkoitan niitä, jotka vaikuttavat merkittävästi yhteiskunnan toimivuuteen ja työmarkkinoihin. Taloustieteessä on sellainen käsite kuin vaihtoehtoiskustannus. Se tarkoittaa parasta mahdollista vaihtoehtoa, joka jää saavuttamatta jonkin valinnan seurauksena. Kun keskitytään tehottomaan toimintaan, silloin jää ne vaihtoehtoiset tehokkaat toimet huomioimatta. Se heikentää Suomen asemaa ja hyvinvointia.
Toinen työttömyyttä isompi haaste on työvoiman uusintaminen. Siitä ei nykyään puhuta kovin paljon, mutta vielä silloin kun Suomi oli jatkuvassa 3% talouskasvussa vuosikymmenestä toiseen ja lähes täystyöllisyydessä ennen Kokoomuksen valtakautta ja siitä alkanutta 90-luvun lamaa, se oli olennainen tapa pitää huolta siitä, että myös tulevaisuudessa meillä on riittävästi työntekijöitä. Olennaisin osa siitä on huolehtia lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja koulutuksesta niin, että saamme koko ajan työmarkkinoille koulutettua ja osaavaa uutta työvoimaa. Nythän lapset polttavat itsensä loppuun jo lukiovaiheessa, koska kilpailu opiskelupaikoista on niin kovaa. Opiskelijoiden keskuudessa loppuunpalaminen on myös todella yleistä ja siksi moni keskeyttää opinnot. Se tarkoittaa, että uutta koulutettua työvoimaa ei saada niin paljon kuin voitaisiin saada, jos tuettaisiin nuoria ja opiskelijoita. Myös luovuus tukahtuu, jos pitää vain keskittyä suorittamiseen. Paineet uravalinnasta ovat valtavat, koska alanvaihdosta ja uudelleenkouluttautumisesta ollaan tehty niin vaikeaa. Ainoa järkevä vaihtoehto nykyään taitaa olla ammattikoulu, koska sen jälkeen voi vielä vaihtaa alaa, jos aikuisena huomaa, että ei sovellu ensimmäiseksi kivalta tuntuneelle alalle tai sillä ei ole töitä tarjolla. Olennainen pointti on, että kilpailuideologia ei oikein toimi Suomen kaltaisessa pienessä yhteiskunnassa, jossa tarvitaan kaikkien osaamista ja taitoja. Siihen ei auta myöskään se, että laitetaan kyydistä tippuneet risusavotalle.
Silti hallitus haluaa keskittyä vain siihen rankaisemiseen, joka ei ratkaise todellisia ongelmia. Todellisilla ongelmilla tarkoitan niitä, jotka vaikuttavat merkittävästi yhteiskunnan toimivuuteen ja työmarkkinoihin. Taloustieteessä on sellainen käsite kuin vaihtoehtoiskustannus. Se tarkoittaa parasta mahdollista vaihtoehtoa, joka jää saavuttamatta jonkin valinnan seurauksena. Kun keskitytään tehottomaan toimintaan, silloin jää ne vaihtoehtoiset tehokkaat toimet huomioimatta. Se heikentää Suomen asemaa ja hyvinvointia.
Viimeksi muokattu: