Miten jotkut jaksavat jauhaa "juu-ei-juu-ei" -paskaa päivästä toiseen tapellen siitä, mikä on paras peli ja miksi se ja tämä on ihan paska ja tämä taasen über kun se on 1337 ja kwl kun voisivat pelata senkin ajan?
Minulla on Cube. Olen 30-vuotias. On minulla ollut myös kaiken maailman muutkin konsolit Dreamcastista PSX:n kautta Gameboy Coloriin mutta ylivoimaiseksi voittajaksi on jäänyt Cube.
Lastenpelejä? Olkoot, mitä sitten. Haukkukaa te muut vaan, minulla ainakin on hauskaa. "Muijan siskon likat" tykkää Mariosta kuin hullu puurosta ja aina välillä useampi "aikuisväestöä" edustava pyytää saada auttaa kun on niin vaikea kohta. Silmät kiiluu, sormet syhyää.
Itse pelaan Metroid Primeä, purjehdin Linkinä, hakkaan pahaa Bowseria, Kirbyä ja Samusta ollen superpaha ja julman näköinen Jigglypuff Smash Brosissa, vedän kavereiden kanssa perjantaiperseet ja paukutan Segan lätkää, Burnout kakkosen crashia, Monkey Ball kakkosta ja arvatkaapa mitä - kaikilla on hauskaa, eikä ketään tunnu häiritsevän se, että kysessä on Nintendo, kakaroiden konsoli, jonka ohjainkin on ihan paska eikä sillä voi edes katsoa leffoja saati asentaa siihen Linuxia.
Eipä ole Cubeen Dreamcastin marakasseja (ainakaan vielä!
![Wink ;) ;)](https://cdn.jsdelivr.net/joypixels/assets/8.0/png/unicode/64/1f609.png)
), ei tanssimattoja, Vice Cityä eikä Haloa mutta joku tärkeä juttu siinä on jonka takia minä päivästä toiseen jaksan painaa sitä typerää pyöreää harmaata nappia vasemmassa takakulmassa ja pelata.
Kakaroiden konsolilla, jotain vitun cel-shading-paskaa, aikuinen mies.