Ippenator
Well-Known Member
Siltikään se ei ole itsessään ja kokonaisuudessaan etu, että saa tehdä etätöitä. Ja tuo ei muuten todellakaan pidä paikkansa, että 100% läsnäolotyö on vapaaehtoisesti edes läheskään aina mahdollista, vaikka työntekijä sitä nimenomaan itse haluaisi. Toki se on mahdollista vielä useimpien työnantajien kohdalla, mutta ei tuo enää mikään itsestäänselvyys kuitenkaan ole, koska noita omia työtiloja on paljon vuokrattu pois sillä ajatuksella, että koko henkilöstö kiertää etätöiden ja lähitöiden välillä, jotta kaikille ei samanaikaisesti enää tarvita työtiloja. Eikä lähityöhön myöskään nykyään pakoteta 100% juuri missään toimistotyössä.
Onhan se käänteisessä asetelmassa sitten ihan yhtä lailla niin, että täysin toimistolla työskennellä haluava toteaa, että toimistolla työskentely on etu, koska se on hänelle mieleisempi ja toimivampi tapa työskennellä. Eivät nuo tuolla tavoin ajattelevat henkilöt mikään valtava harvinaisuus ole, koska todellakaan se etätyö, ei itsessään ole mikään eduksi koettava juttu. Kumpikaan ei tietenkään ole sinönsö etu, vaan ne ovat itsessään ainoastaan erilaisia työntekemisen muotoja, joita tulla;rajat ja työntekijät voivat köyttää tekemään työelämästä molemminpuolin joustavampaa. Joustavuus ei kuitenkaan itsessään ole vielä mikään etu, jos sillä on myös kääntöpuolensa, joita molemmissa vaihtoehdoissa väistämättä on.
Toki etätyöstä voi joillekin olla etuakin, mutta yleisesti se ei edelleenkään ole sen pohjalta etu, kuin tietyille henkilöille. Edes se vapaaehtoisuus ei mitenkään takaa sitä, että työntekijä kokisi sen pelkästään eduksi, vaan kun etätyö lisää myös henkistä kuormitusta usein, niin sitä kautta itse asiassa moni miettii myös sitä, haluaako tehdä edes etätöitä, tai ainakaan kovin paljoa. Mylskin työn sosiaalinen puoli kärsii väistämättä etätöitä tehdessä, ja tämäkään ei ole automaattisesti hyvä juttu, vaikka henkilö olisi vapaaehtoisesti valmis tekemään etätöitä. Ikävä kyllä tähänkin on tullut jo useammankin tapauksen verran törmättyä, että henkilö itse on halunnut eräitä tehdä löhes koko ajan, mutta se onkin johtanut pahaan eristäytymiseen ja sitä kautta mielenterveys- ja päihdeongelmien eskaloitumiseen.
Mielestäni ei kannattaisi sellaista keskustelua edes ylläpitää, missä etätyöstä puhutaan voimakkaasti nimenomaan työntekijän etuna ja ilman selkeitä haittoja, koska se sataa työnantajien laariin yksipuolisesti. Pahimmillaan jotkut työntekijät onnistutaan höynäyttämään siihen ajatteluun, että sen pohjalta, pitäisi olla jotenkin erityisen kiitollinen ja valmis itse antamaan jotain myönnytyksiä työnantajalle. Ei pidä, vaan se vastine etätyön tekemisestä tulee siitä tehdystä työsuorituksesta - aivan samalla kuin vastine tulee lähitöitäkin tehdessä nimenomaan siitä työsuorituksesta. Ja jos työnantaja on valmis teettämään etätöitä, niin koskaan se ei tee sitä ensisijaisesti työntekijän etua ajatellen, vaan nimenomaan työnantajan omien intressien pohjalta. Toki jos olet itse työnantajan edustaja, niin sitten ymmärrän paremmin ajatteluasi tässä, mutta silloinkin se suurin etu etätöiden teettämisestä on ensisijaisesti työnantajalla. Työntekijän kannalta kyse on puhtaasti työn tekemisen muodosta, jossa on haittoja tai hyötyjä enemmän kuin toista, riippuen henkilöstä, joka työtä tekee. Mikään automaattinen etu se ei todellakaan ole, vaikka jollekin se henkilökohtaisesti siltä tuntuisikin.
